Verkko-opetus vakiintumassa osaksi yliopistojen perustoimintaa

Opetusministeriön virtuaaliyliopistotoimintaan osoitetulla erillisrahalla on yliopistojen ilmoitusten mukaan toteutettu vuosien 2001 ja 2002 aikana 460 verkkokurssia, joissa on tuotettu yhteensä 1 265 opintoviikkoa. Suorituksia on yliopistojen omissa ja verkostohankkeissa yhteensä noin 66 000 opintoviikkoa. Kun vielä vuoden 2003 aikana suoritetut kurssit saadaan ensimmäisen kolmivuotiskauden tilastoihin, voidaan uskoa lukumäärän ainakin kaksinkertaistuvan. 

Jatkossa opetusministeriössä odotetaan kehittämisrahalla tuotetun verkko-opetuksen vakiinnuttavan asemansa yliopistojen perustoiminnassa. Vuoden 2005 hanke-esityksiin odotetaan sellaisia uusia tieteenaloja, joille virtuaaliopetusta ei ole vielä syntynyt, mutta sen tarve on perusteltavissa. 

Opetusministeriö on jakanut vuodesta 2001 yliopistoille vajaa 9 miljoonaa euroa vuodessa virtuaaliopetuksen kehittämiseen. Jaettu määräraha on jakautunut puoliksi yliopistojen omille virtuaaliyliopistohankkeille ja puoliksi yliopistojen muodostamien verkostohankkeiden käyttöön.

Yliopistot ovat jakaneet saamansa määrärahan omien tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Osa rahoista on käytetty henkilöstön täydennyskoulutukseen, osa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön vaatimien palveluiden rakentamiseen ja osa verkko-opetuksen ja sen tarvitseman materiaalin kehittämiseen.

Yliopistojen väliset verkostohankkeet ovat jakautuneet palveluhankkeisiin, tieteenalakohtaisiin hankkeisiin ja alueellisiin hankkeisiin.

Opetusministeriö kartoitti keväällä 2003 tehdyllä kyselyllä ministeriön erillisrahoituksella tuotettujen verkkokurssien määrän vuosina 2001-2002. Kysely kattoi sekä yliopistojen sisäiset että yliopistojen välisten verkostojen tuottamat verkkokurssit.

Osa opetushankkeista käynnistyi vasta virtuaaliyliopistotoiminnan myötä vuonna 2001, kun taas osa oli toiminut verkostohankkeina vuosia ennen kansallisen toiminnan käynnistymistä. Nämä jo olemassa olleet hankkeet ovat saaneet kurssit nopeammin opiskelijoiden käyttöön.

Yliopistojen omissa verkko-opetushankkeissa suoritettu 47 500 opintoviikkoa

Yliopistojen omissa hankkeissa on toteutettu kahden ensimmäisen rahoitusvuoden aikana 335 kurssia, joissa on tuotettu yhteensä 936 opintoviikkoa. Neljä yliopistoa ei ole joko saanut tai käyttänyt yliopiston omiin virtuaaliyliopistohankkeisiin myönnettyä määrärahaa opiskelijoille suunnattujen verkkokurssien tuottamiseen. Opintoviikkoja on suoritettu noin 47 500, joista suurin osa on yliopistojen omien opiskelijoiden suorittamia. Turun kauppakorkeakoulun ja Oulun yliopiston verkkokursseilla noin puolet opiskelijoista tulee muualta. Molempien kursseja on tarjottu myös avoimen yliopiston ja lukioiden opiskelijoille. Elokuun 2004 alussa voimaan tuleva JOO-sopimus tulee todennäköisesti lisäämään muiden yliopistojen opiskelijoiden määrää yliopistojen verkkokursseilla.

Yliopistojen tarjoamien verkkokursseissa virtuaaliopetuksen osuus vaihtelee Turun kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin tarjoamien kurssien liki sadasta prosentista Lapin yliopiston 23 prosenttiin. Lapin yliopiston verkkokurssit ovat kielten opetukseen ja tutkimusmenetelmiin liittyviä kursseja, joissa on selkeä tarve myös lähiopetukselle. Keskimäärin virtuaaliopetuksen osuus on yliopistojen ilmoituksen mukaan 63 prosenttia. Kursseja, joissa virtuaaliopetuksen osuus on täydet 100 prosenttia, on noin 28 prosenttia kaikista tuotetuista. Esimerkiksi Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan yhdessä avoimen yliopiston kanssa tuottamat Yleisen teologian perusopinnot voidaan suorittaa kokonaan verkossa.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto 'tehokkain'

Jos verkko-opetuksen tehokkuutta voidaan mitata tuotettujen ja suoritettujen kurssien suhteella, niin Lappeenrannan teknillisen yliopiston saavutus on erinomainen moneen muuhun yliopistoon verrattuna. Siellä on jokaista tuotettua opintoviikkoa kohti 120 suoritettua opintoviikkoa. Määrä on kaksinkertainen verrattuna seuraavina olevien Kuopion ja Joensuun yliopistojen sekä Tampereen teknillisen yliopiston tuloksiin.

Suuria, yli 200 opiskelijaa keränneitä verkkokursseja on muun muassa Helsingin kauppakorkeakoulun kauppatieteen kursseilla sekä Jyväskylän yliopiston, Lappeenrannan ja Tampereen teknillisten yliopistojen matematiikan ja tietotekniikan kursseilla. Näillä kursseilla virtuaalisuusopetuksen osuus on vaihdellut 30-70 prosenttiin. Eniten opiskelijoita on ollut Lappeenrannan teknillisen yliopiston Elektroniikan perusteet (3 ov) kurssilla, kurssin on suorittanut 500 opiskelijaa. Kurssin virtuaaliopetuksen osuus on ollut 70 prosenttia. Luvuista ei näy opettajilta vaadittavaa työmäärää esimerkiksi opiskelijoiden ohjauksessa, mutta verkko-opetuksen voidaan olettaa helpottavan massaluentojen mukanaan tuomia paineita.

Verkostohankkeissa suoritettu lähes 19 000 opintoviikkoa

Verkostohankkeille tehdyssä kyselyssä tiedot saatiin kahdeksastatoista hankkeesta. Hankkeissa on toteutettu 125 opiskelijoille tarkoitettuja kurssia, ja niissä on tuotettu reilut 300 opintoviikkoa. Eniten opintoviikkoja on tuotettu Itä-Suomen virtuaaliyliopisto -hankkeessa, joka on Joensuun yliopiston, Kuopion yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteinen verkostohanke. Hankkeen yli kaksikymmentä verkkokurssia ovat ympäristötekniikan, sovelletun matematiikan ja tilastomatematiikan sekä tietojenkäsittelytieteen kursseja.

Toinen yhtä suuri hanke on Turun yliopiston koordinoima psykologian alan Psykonetin virtuaaliyliopistohanke. Hankkeet ovat myös koonneet suurimmat opiskelijamäärät, lähes 2 000 opiskelijaa kumpikin. Molemmissa hankkeissa on suoritettu noin 3 500 opintoviikkoa vuosien 2001 ja 2002 aikana.

Pienimmät kyselyssä ilmoitetut määrät ovat muutaman kymmenen opintoviikon suoritukset, muun muassa Connet-hankkeen 27 suoritettua opintoviikkoa. Näiden hankkeiden voidaan olettaa käyttäneen saamansa rahoituksen kurssien tuottamiseen ja varsinaisten suoritusmäärien kasvavan lähivuosien aikana. Verkostohankkeissa on suoritettu verkostojen ilmoituksen mukaan yhteensä lähes 19 000 opintoviikkoa.

Verkostohankkeissa ei ole päästy yhtä tehokkaaseen suoritusmäärään per tuotettu opintoviikko kuin on esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston kursseilla. Eniten suoritettuja opintoviikkoja suhteessa tuotettuihin on ohjelmistotekniikan OSCu- (Open Source Courseware) ja Itä- ja Kaakkois-Aasian yliopistoverkoston AsiaNet -hankkeilla, liki sata suoritettua opintoviikkoa jokaista tuotettua opintoviikkoa kohden. Molemmilla on noin 15 tuotettua kurssia ja viitisen sataa opiskelijaa.

Verkostohankkeissa virtuaaliopetuksen osuus on selkeästi suurempi kuin yliopistojen omissa hankkeissa, keskimäärin 83 prosenttia. Seitsemän hankkeista ilmoittaa kaikkien kurssiensa olevan sataprosenttisesti virtuaalisia. Tulos on odotuksien mukainen, sillä verkostohankkeissa tarjotaan opetusta useiden yliopistojen opiskelijoille. Osassa hankkeista on kuitenkin mukana myös lähiopetusta, joka annetaan jokaisessa mukana olevassa yliopistossa oman yliopiston opiskelijoille.

Marja Kylämä, Opetusministeriö, koulutus- ja tiedepolitiikan osasto

Kirjoittaja toimii opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston yliopistoyksikössä virtuaaliyliopistoasioista vastaavana ylitarkastajana. Hänen vastuualueeseensa kuuluu mm. tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön, tietoyhteiskuntahankkeisiin ja yliopistojen tietohallintoon liittyviä tehtäviä.

Artikkelissa käytetyt tiedot on saatu yliopistojen ja verkostojen yhdyshenkilöille keväällä 2003 tehdyllä kyselyllä. Kyselyllä kartoitettiin yliopistojen ja yliopistojen yhteisten verkostojen vuosina 2001-2002 tuottamia verkkokursseja, joihin on käytetty opetusministeriön myöntämää virtuaaliyliopistorahaa. Saaduilla tiedoilla ei arvioida yliopistojen tai verkostojen toimintaa, vaan pyritään kuvaamaan jo aikaan saatuja toimintoja. Kyselyn tuloksissa ei ole mukana Turun yliopiston ja Taideteollisen korkeakoulun tietoja, koska niitä ei pyynnöistä huolimatta saatu. Verkostohankkeista puuttuu Virtuaalikielikeskuksen tiedot.