Suomen virtuaaliyliopisto ja strategisten valintojen vuosi

Suomen virtuaaliyliopisto on parhaillaan mielenkiintoisessa toiminnan vaiheessa. Takana on reilut kolme vuotta tiivistä yhteistyöverkostojen rakentamista ja yhteisten palvelujen kehittämistä. Perusta on luotu ja eri osahankkeista saadun kokemuksen pohjalta voidaan ryhtyä tekemään johtopäätöksiä vakiinnutettavan toiminnan suunnan määrittämiseksi. Nyt on aika yhteisesti pohtia millaisen virtuaaliyliopiston yliopistot haluavat ja mitkä ovat yliopistoille aidosti lisäarvoa tuottavia palveluita. Kuluva vuosi on strategisten valintojen aikaa. 

Hallitus vahvisti 7. huhtikuuta tietoyhteiskunnan politiikkaohjelman, joka keskittyy tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tarkoitus on tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta, sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua.

Ohjelmalla pyritään myös säilyttämään Suomen asema tieto- ja viestintäteknologian johtavana tuottajana ja hyödyntäjänä. Ohjelma jakaantuu kahdeksaan osakokonaisuuteen, joista koulutukseen, työelämään, tutkimukseen ja tuotekehitykseen keskittyvä osa-alue liittyy suoraan myös virtuaaliyliopistotoimintaan.

Osana tietoyhteiskuntaohjelman toteutussuunnitelmaa opetusministeriö on julkaissut Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelman (pdf), jonka tavoitteena on mm. tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön vakiinnuttaminen ja kehittäminen sekä verkko-opetuksen sisältöjen kehittäminen. Ohjelmassa määritetään virtuaaliyliopiston toiminta ja tavoitteet seuraavasti: "Suomen virtuaaliyliopiston toiminta yliopistojen verkostotoiminnan kehittäjänä ja palvelujen tarjoajana vakiinnutetaan vuoden 2006 loppuun mennessä". Lauseeseen on sisällytetty kaksi tärkeää ajatusta: ensimmäiseksi SVY:n toiminnan painopisteet ovat yliopistojen keskinäisen verkostoitumisen kehittäminen ja palvelutarjonta ja toisaalta toiminnalla on vakiintunut asema vuonna 2006.

SVY:n strategia laajapohjaisessa valmistelussa

Suomen virtuaaliyliopiston nykyinen strategia hyväksyttiin viime vuoden helmikuussa ja se ulottuu vuoden 2004 loppuun. Kyseessä on SVY:n ensimmäinen strategia ja sen tekoprosessi oli pitkähkö. Kattavasta valmistelusta johtuen strategian voimassaoloaika jää varsin lyhyeksi, vajaan parin vuoden mittaiseksi. Samanaikaisesti strategiaan kohdistuu muutospaineita esimerkiksi Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmasta johtuen ja yliopistojen omista tarpeista lähtien.

SVY:n strategian päivittäminen käynnistettiin maaliskuussa 2004. Tavoitteena on luoda SVY:lle tämän vuoden aikana uusi strategia, joka ulottuu vuoteen 2010. Strategiaa valmistelee työryhmä, johon on kerätty laaja edustus yliopistojen ja tärkeimpien sidosryhmien piiristä. Strategiatyöryhmä kokoontuu kevään ja kesän aikana neljään työseminaariin, joissa muodostetaan luonnos SVY:n strategiaksi. Luonnokseen kerätään kommentit sekä yliopistoista että tärkeimmistä sidosryhmistä syksyn aikana niin, että uusi strategia voidaan hyväksyä loppuvuodesta SVY:n konsortiokokouksessa.

Strategiaprosessille on asetettu muutamia konkreettisia tavoitteita ja reunaehtoja:

• prosessi tuottaa SVY:lle toteuttamiskelpoisen ja riittävän tarkan strategian, johon yliopistot ja tärkeimmät sidosryhmät ovat sitoutuneet
• prosessi johtaa vakiintuneeseen toimintatapaan muun muassa tietoyhteiskuntaohjelman määritelmien mukaisesti
• prosessissa huomioidaan riittävän laajalti yliopistojen ja yhteistyökumppaneiden näkemykset
• prosessi on ajallisesti rajattu ja määrämuotoinen.

Ajatuksia toiminnan painopisteistä

Jo tässä vaiheessa strategiaprosessia voidaan tunnistaa alueita, joille SVY:n puitteissa tuotetaan palveluita jatkossakin. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi opetuksen ja opiskelun tuen palvelut sekä opetusteknologiaan liittyvät palvelut. Molempiin alueisiin on tuotettu palveluita jo pitkään ja panostukset ovat olleet merkittävät.

Organisaatioista voi todeta, että kaikkia nykyisiä organisaatioita tarvitaan seuraavallakin strategiakaudella. Yliopistojen verkostoilla on erittäin tärkeä rooli jatkossakin oppimateriaalien, palveluiden ja ratkaisujen kehittäjänä. Yliopistojen yhdyshenkilöiden rooli kasvanee entisestään palvelutarjonnan laajentuessa ja paikallisten ratkaisujen lisääntyessä.

Kehittämisyksiköstä on luonnollista kehittää palveluyksikkö nykyisille ja tuleville palveluille. Muutos on suurempi kuin pelkkä nimen vaihtaminen: jatkossa yksikön pitää olla oikeustoimikelpoinen yksikkö, joka pystyy tukemaan yliopistojen käyttämiä palveluita esimerkiksi määrittely-, tuotteistus-, koulutus- ja käyttötukipalveluilla. Malli voisi olla vastaava kuin esimerkiksi Linux-kehityksessä: Linux-koodi on kaikkien halukkaiden saatavilla ja jokainen voi jatkokehittää ja räätälöidä Linuxia tarpeidensa mukaisesti. Näiden lisäksi on saatavissa standardoidut ja tuetut versiot tarvittavine tukipalveluineen (esimerkiksi Red Hat Linux). Malli optimoi resurssien käytön sekä yliopistoissa että palveluyksikössä, säästää kustannuksia ja helpottaa uusien palveluiden käyttöönottoa.

Avoin prosessi

Tämä kevät ja tuleva alkusyksy ovat mielenkiintoista aikaa Suomen virtuaaliyliopiston kehitykselle. Toivonkin, että koko yliopistoyhteisö - sekä virtuaaliyliopistotoiminnassa jo pitkään mukana olleet että toiminnasta vasta kiinnostuneet - osallistuisivat aktiivisesti kehittämiskeskusteluun ja toisivat esille omat näkemyksensä toiminnan kehittämisestä.

Aktiiviseen vaikuttamiseen on mahdollisuus koko strategiaprosessin ajan. Elo-syyskuun vaihteessa järjestetään alueelliset strategiaseminaarit Oulussa, Kuopiossa ja Helsingissä. Vielä tämän kevään aikana kartoitetaan kyselyllä yliopistojen näkemyksiä sellaisista SVY:n toiminta-alueista, joista yliopistot katsovat olevan eniten hyötyä.

Strategiaprosessin aikataulu ja etenemisvaiheet löytyvät Verkostopalvelusta.

Hannu Peltola

Kirjoittaja toimii SVY:n kehittämisyksikön johtajana.