Suomen virtuaaliyliopisto - vain virtuaalinenko?

Hannele Niemi

Tieto- ja viestintätekniikan sovelluksilla on myös kyllästymispisteensä. Moni meistä on tilanteessa, että erilaisia kokous- ja keskustelualustoja on jo niin paljon, että ne ovat menettäneet merkityksensä. ”Jatketaan verkossa” -toivotus tarkoittaa käytännössä sitä, että siirretään asia pois akuutilta listalta. Jatkaminen tapahtuu vain silloin, jos joku aktiivisesti ottaa ohjat käsiinsä, kehottaa, vaatii tai ärsyttää osallistumaan. Verkko tarvitsee ihmisen kosketusta. Verkko on tullut jäädäkseen, samoin monet muut tieto- ja viestintätekniikan välineet. Missä siis nyt mennään? Mihin tarvitaan Suomen virtuaaliyliopistoa? Onko se yliopistojen arjessa vain etäinen virtuaalinen olio vai todellinen tekijä?

Mikä on SVY:n lisäarvo?

Vuoden 2001 alussa allekirjoitettiin Suomen virtuaaliyliopisto -konsortion konsortiosopimus. Kaikki 21 yliopistoa ovat mukana. Alku on ollut etsimisen aikaa, paljolti myös tieto- ja viestintätekniikan sisäänajoa. Nyt ollaan uudessa tilanteessa. Asenne- ja periaatekynnys on ylitetty. Tieto- ja viestintätekniikka on välttämätön väline niin tutkimuksessa, opetuksessa kuin yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa.

Jokainen viisas yliopisto on varautunut siihen, että niin opiskelijat kuin opettajatkin tarvitsevat perusvalmiudet ja tieteenalakohtaiset kompetenssit, joita ilman ei voida alalla toimia. Yliopistoilla on omat tieto- ja viestintätekniikan strategiansa, joissa TVT on selvästi väline, ei itsetarkoitus. Mikä on se lisäarvo, jota odotetaan ja toivotaan Suomen virtuaaliyliopistolta?

Osaamisen jakaminen ja yhdessä tekeminen luo uutta

Virtuaaliyliopistoa varten on luonnosteltu uutta strategiaa vuosille 2005-2010. Siinä on keskeisenä näköalana yliopistojen yhteistyö ja verkostoituminen. Hyviä käytäntöjä kannattaa jakaa, silloin oppii sekä itse että toiset. Uusia avauksia kannattaa etsiä yhdessä, innovaatiot syntyvät kun saatavilla on erilaista, toisiaan täydentävää osaamista. Tieto- ja viestintätekniikka toimii tehokkaana välineenä, jos käytettävissä on eri alojen uusinta substanssitietoa, pedagogista kehittämistyötä ja uusien teknologisten mahdollisuuksien tuntemista. Osaamisen jakaminen ja yhdessä tekeminen luo uutta.

Suomi on pieni maa ja erityisen pieni kielialue. Korkeatasoisen oppimateriaalin tuottaminen on aikaa vievää ja kallista työtä. Kansainvälisessä kentässä olemme myös pieni tekijä yksittäisinä opettajina, materiaalin tuottajina ja pedagogisten ratkaisujen kehittäjinä. Voimat yhdistäen olemme varteenotettava partneri kansainvälisissä verkostoissa. SVY voi olla katalysaattori ja tuki siinä, että kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea uudelleen ja alusta alkaen.

SVY:sta opettajille ja opiskelijoille arjen apu

Suurin osa yliopistoja kamppailee opetuksen kuormittavuuden kanssa. Vaatimukset tutkintoaikojen lyhentämisestä eivät suinkaan vähennä paineita. Tutkinnonuudistus on otettu pääasiassa myönteisenä, joskin paljon suunnittelua vaativana prosessina. Yliopistojen opettajat ovat kovan työtaakan alla. Usein kaikki uusi ja varsinkin tieto- viestintätekniikkaan liittyvä koetaan aikaa vieväksi ja ylimääräiseksi työksi.

Vaikka yleistietoa onkin, ei välttämättä ole riittävää osaamista, miten suunnitella verkkokurssi ja miten ohjata ja arvioida kurssilaisia. Moni opettaja sanoo, että hän ei halua yhtään lisätyötä - hyvä jos selviää lähivuosina uudesta koulutuksesta ja rinnakkain kulkevista vanhoista vaatimuksista. Virtuaaliyliopisto ja sen haasteet saatetaan kokea vain taakkana. Tämä on akuutti ongelma, johon SVY:n on vastattava. SVY ei voi olla lisäkuorma tai jäädä niin virtuaaliseksi, että sen mahdollisuuksia ei huomata.

Verkkokurssit luovat lisäedellytyksiä liikkuvuudelle

Uusi kaksiportainen tutkinto merkitsee entistä suurempaa mahdollisuutta opiskelijoiden liikkuvuuteen sekä tutkintojen sisällä että kandidaatti- ja maisterivaiheen saumakohdassa. Valtakunnalliset työryhmät ovat tehneet paljon yhteistyötä tieteenalojen yhtenäisten pelisääntöjen osalta. Nyt jos koskaan yhteistyö yliopistojen välillä voi kasvaa. Kansallisella tasolla myös rakenteita on luotu yhteistyölle.

Tämän vuoden elokuussa astui voiman valtakunnallinen JOO-sopimus. Kaikkien yliopistojen tutkinto-opiskelijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan sivuaineopintoja muihin suomalaisiin yliopistoihin riippumatta siitä, missä yliopistossa heillä on oikeus suorittaa tutkintonsa. Oikeus kuitenkin edellyttää oman yliopiston puoltoa, ja kotiyliopisto vastaa kustannuksista. Verkossa suoritettavat tai verkkoa apuna käyttävät kurssit voivat olla merkittävä mahdollisuus yliopistojen väliseen liikkuvuuteen. Mutta löytävätkö opiskelijat toisten yliopistojen kursseille ja onko tarjontaa olemassa?

Opetustarjonnan näkyväksi saattaminen vaatii vielä paljon työtä

SVY:llä on jo nyt portaali, jonka kautta eri yliopistojen verkkokurssit on löydettävissä. Kaiken kaikkiaan 21 yliopiston tarjonta on verrattain vähäistä. Saattaa olla, että vain osa opetuksesta tulee yleensä laajempaan tietoon. Tarjonnan näkyväksi saattaminen vaatii vielä paljon työtä. Opetusta on suunniteltu usein pilotteina, ja kurssit ovat jääneet sittemmin vain pienen piirin tietoon.

Jotkut opetuskokonaisuudet ovat monimuotoisia, jossa opettajilla on selvä ohjausvastuu, ja niihin liittyy kontaktiopetetusta. Onko niin, että opettajat eivät myöskään halua markkinoida kursseja, jottei tule yllätyksiä opiskelijamäärissä? Yleinen kokemus näyttää olevan, että opettajaa tarvitaan verkossa ja opettajan työmäärä kasvaa verkkokursseilla. Nämä ongelmat on kohdattava ja ratkaistava seuraavien vuosien aikana.

Mikä rooli SVY:lle kansainvälisessä liikkuvuudessa?

Osaamista on hankittava sieltä, missä se on parhainta. Tämä koskee myös kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia. Maailmalla on lukuisia verkkokurssien tuottajia ja tarjoajia. Niiden saatavuus ja hinnat vaihtelevat. Myös laatu voi olla hyvin erilaista. Miten suomalainen opiskelija hyötyy näistä? Miten suomalaiset yliopistot näyttäytyvät kansainvälisellä kentällä?

Yliopistojen olisi arvioitava, mitä ne odottavat kansainväliseltä liikkuvuudelta ja missä ne näkevät SVY:n roolin reittejä avaavana, tukijana, mutta myös mahdollisia yhteistyösopimuksia edistävänä tahona. On maamme etu, että opiskelijat saavat niin korkeatasoisen koulutuksen kuin vain mahdollista.

SVY on yliopistojen luoma verkosto - sen toimintakyky riippuu jäsenten tahdosta

Suomen virtuaaliyliopisto on nyt tienhaarassa. Uudessa strategiassa on selvä palvelukonsepti. Keskitettynä toimintana SVY toimisi verkostojen tukijana, palvelujen välittäjänä ja yhteyksien rakentajana sekä kansallisella että kansainvälisellä kentällä. Lisäksi tavoitteena on opiskelijoiden liikkuvuuden edistäminen.

Tänä syksynä yliopistoilta pyydetään lausuntoa SVY:n strategiasta. On tärkeää, että strategia viedään mahdollisimman laajojen joukkojen tarkasteltavaksi ja keskusteltavaksi. Suomen virtuaaliyliopisto on sitä, mitä konsortion jäsenet haluavat. Se ei ole yliopisto maamme yliopistojen yläpuolella tai edes yliopistojen rinnalla. Se on yliopistojen luoma verkosto, jossa on mahdollisuuksia yhteistyölle ja yhteisesti asetettujen päämäärien edistämiselle. Virtuaaliyliopisto ei ole myöskään vain virtuaalisen epätodellinen. Se on juuri niin todellinen kuin mitä sen jäsenet haluavat sen olevan ja ovat valmiita siihen panostamaan.

Hannele Niemi

Professori Hannele Niemi on Helsingin yliopiston opetusasioista vastaava vararehtori. Hannele Niemen tutkimusalueita ovat erityisesti opetuksen ja oppimisen tutkimus, teknologiapohjaisten oppimisympäristöjen kehittäminen sekä kasvatuksen arvokysymykset. SVY:n johtoryhmän jäsenenä hän on ollut mukana valmistelemassa SVY:n strategiaa vuosille 2005-2010.