Voisiko SVY-verkostoilla olla rooli kehityspolitiikan toimeenpanossa

Tammikuussa järjestetyssä Suomen kehityspoliittinen ohjelma ja korkeakoulut –seminaarissa, todettiin, että Kehityspoliittinen ohjelma ei ole vielä löytänyt paikkaansa korkeakoulujen strategisissa linjauksissa. Seminaariväen viesti opetusministeriölle olikin, että kehityspoliittinen näkökulma otettaisiin tulevaisuudessa huomioon yliopistojen ja opetusministeriön välisissä tulossopimuksissa osana yliopistojen kansainvälistymistä. Opetusministeriön yliopistoyksikön johtaja Markku Mattila piti ajatusta hyvänä ja täysin mahdollisena toteuttaa.

Menettely toisi toimintaan jatkuvuutta ja linjakkuutta, mitä ei välttämättä synny nykyisellä toimintamallilla, joka lepää enimmäkseen yksittäisten laitosten ja henkilöiden kiinnostuksen ja innostuksen varassa. Projektiluontoinen toiminta voi olla hyvä alku mutta sillä ei yksin päästä pitkäjänteiseen ja laajempaan yhteistyöhön.

Vaikka kehitys lähteekin aina kunkin maan omista kansallisista lähtökohdista eikä suomalaisia oppeja tietenkään voida sellaisenaan siirtää muualle, on meillä kuitenkin oman verkostomuotoisen virtuaaliyliopistotoimintamme pohjalta hyviä lähtökohtia etsiä köyhimmille maille soveltuvia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ratkaisuja. Verkko-opetus ja verkko-oppiminen voisivat tarjota väyliä halpaan ja avoimeen koulutusalan yhteistyöhön. Substanssiosaamisen lisäksi suomalaisilla yliopistoilla voisi olla paljon annettavaa myös opetusmenetelmien kehittämisessä. Lyhytjänteisten ja joskus jopa kertaluontoisiksi jäävien yksittäisten kurssien sijaan tulisi kuitenkin pyrkiä laajempien koulutusohjelmien ja opintokokonaisuuksien rakentamiseen ja ylläpitämiseen yhteistyössä kehitysmaiden kanssa. Tämä taas liittyy laajempaan, koko opetusalaa koskevaan kehitystyöhön.

NORTH-SOUTH Higher Education Network Programme tarjoaa tukea verkostoyhteistyölle

Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on jo omasta puolestaan lähtenyt tukemaan Suomen uuden Kehityspoliittisen ohjelman ja YK:n vuosituhatjulistuksen päämääriä käynnistämällä uuden liikkuvuusohjelman ’NORTH-SOUTH Higher Education Network Programme’ suomalaisten ja kehitysmaiden asiantuntijoiden yhteistyön edistämiseksi.

Ohjelman pilottivaiheeseen (2004-2006) osallistuvat Suomen lisäksi Saharan eteläpuolisen Afrikan maat sekä Egypti ja Peru. Afrikan maista yhteistyön ulkopuolelle jäävät Marokko, Algeria, Tunisia ja Libya. Ohjelman budjetti pilottivuosille on 2,5 miljoonaa euroa. Rahoitus tulee ulkoasianministeriön kehitysyhteistyömäärärahoista. Ohjelman hallinnosta vastaa CIMO ja käytännön toteutuksesta suomalaiset korkeakoulut.

NORTH-SOUTH-ohjelmalla tuetaan kahden tai useamman korkeakoulun vastavuoroista opettaja- ja opiskelijavaihtoa. Opettajavaihdot ovat 2-8 viikon ja opiskelijavaihdot 1-2 lukukauden mittaisia.

Ohjelmassa tuetaan myös verkostoyhteistyötä valmistelevia vierailuja, joiden tarkoituksena on paitsi sopia hankkeen akateemisesta sisällöstä myös käsitellä yhteistyön kehittämiseen liittyviä käytännön asioita (kurssit, opintojen hyväksilukeminen, opiskelumateriaalit, opiskelijoiden asumisjärjestelyt jne).

Ohjelman jatkosta pilottivaiheen jälkeen päätetään saavutettujen tulosten perusteella. Toivottavasti jatkossa ohjelmaan saadaan sisällytettyä myös verkkovälitteinen opetusyhteistyö.

Yliopistojen eLearning-osaaminen esille Tunisin tietoyhteiskuntahuippukokouksen yhteydessä

Maailmanlaajuisesti YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden toteuttamista ja tietoyhteiskunnan roolia globaalissa kehityksessä pohditaan jälleen ensi marraskuussa, jolloin YK:n jäsenvaltioiden päämiehet kokoontuvat Tunisiin tietoyhteiskuntahuippukokoukseen (WSIS - World Summit on the Information Society). Huippukokouksen ensimmäinen vaihe järjestettiin Genevessä joulukuussa 2003.

Kuten Genevessäkin, odotettavissa on paitsi korkeatasoinen huippukokous myös laaja oheistapahtumien sarja. Genevessä joukko suomalaisia yliopistokentän tietoyhteiskunta-asiantuntijoita ja –hankkeiden toteuttajia toivat osaamistaan esiin yhteisellä eLearning Finland -näyttelyosastolla. Yhteisesiintymisen primus motorina toimi sittemmin edesmennyt Reijo Keurulainen, joka tunnettiin ja muistetaan kehityspolitiikalle omistautuneena yliopistoyhteistyön aktivistina. Pienellä rahalla toteutettu näyttely oli monen kävijän mielestä mielenkiintoisempi ja ’elävämpi’ kuin Suomen virallinen näyttelyosasto, joka valitettavasti oli jätetty ’kylmäksi’ eikä miehittämättömänä vetänyt kävijöitä puoleensa. Toki se oli ammattitaidolla toteutettu nostaen kehystarinan muodossa esiin neljä näkökulmaa Suomen tietoyhteiskuntakehitykseen. Yksi näkökulmista oli verkostoyhteiskunta, jonka toteutumista mm. Suomen virtuaaliyliopistolla oli kunnia edustaa.

Tunisin kokouksen valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa sekä valtionhallinnon että yhteiskunnan muilla osa-alueilla. Voisiko suomalainen yliopistokenttä tuoda tietoyhteiskunta- ja eLearning-osaamistaan esiin Geneven kaltaisena yhteisesiintymisenä myös Tunisissa. Tällä kertaa yhteisesiintymisen valmistelulle on enemmän aikaa. Osallistumisen muotojakin ehtii vielä pohtia. Olisiko esimerkiksi opetusministeriö halukas yhdessä korkeakoulujen ja muiden kehitystyössä toimivien tahojen kanssa tuomaan esiin maan eLearning-osaamista yhteisellä paviljongilla kuten Tanskan opetusministeriö teki Genevessä. Vai voitaisiinko esimerkiksi järjestää workshop, jossa laajalla rintamalla pohdittaisiin e-oppimisen mahdollisuuksia kestävän kehityksen näkökulmasta. Koulutushan on joka tapauksessa tietoyhteiskunnan perusta ja kaikilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet hankkia tarpeelliset tiedot ja välineet, jotta he voivat aktiivisesti osallistua tietoyhteiskuntaan, ymmärtää sitä sekä hyötyä sen tarjoamista eduista.

Kehityspolitiikan kysymyksiä ja suomalaisten yliopistojen mahdollista yhteisesiintymistä Tunisissa pohditaan 22. päivä Valtakunnallisten virtuaaliyliopistopäivien työpajassa ’Tietoyhteiskunta osana kehityspolitiikkaa - SVY-verkostot mukaan kansainväliseen kehitystyöhön’. Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja suunnittelemaan yhteistoimintaa.

Eija Ristimäki

Kirjoittaja toimii Suomen virtuaaliyliopiston (SVY) palveluyksikössä tiedotuspäällikkönä ja esitteli SVY-verkostoyhteistyötä eLearning Finland –näyttelyosastolla Geneven tietoyhteiskuntahuippukokouksen yhteydessä joulukuussa 2003. Kehityspolitiikan kysymyksiin hän on perehtynyt edellisessä tehtävässään ARSIS-lehden toimittajana raportoidessaan UNESCOn ja Euroopan neuvoston kulttuuria ja kehitystä koskevasta työstä sekä osallistuessaan Euroopan neuvoston raportin In from the Margins suomennoksen Syrjästä esiin toimitustyöhön.