Kansallisesta kansainväliseksi - SVY:stä maailman johtava virtuaaliopetuksen osaaja ja sisällön tuottaja?

Suomalaiset yliopistot toimivat jo aktiivisena osana globaalia koulutus- ja tutkimusmarkkina-aluetta. Suomalaisen yliopistomaailman kansainvälistäminen alkoi aktiivisesti 20 vuotta sitten. SVY:n strategia 2005-2010 ilmaisee seitsemännessä luvussa yhtenä strategisena tavoitteena ja kriittisenä menestystekijänä tarkoituksensa integroida virtuaaliyliopistotoiminta eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen ja muuhun kansainvälinen yhteistyöhön. Asia konkretisoituu tavoiteohjelman kautta, johon toivon kirjoituksessani antavani hieman näkökulmaa.

Virtuaaliopetus liikkuvuuden tukijana ja edistäjänä

Englanninkielisellä virtuaaliopetuksella on monia potentiaalisia mahdollisuuksia kansainvälisellä toimintakentällä. Tarkoitan tässä englanninkieltä työkaluna, jonka avulla yhteinen toimintaympäristö luodaan ja jonka avulla virtuaaliopetus toteutetaan kansainvälisessä kontekstissa. En tässä väheksy muita kieliä enkä mitenkään halua antaa mielikuvaa, että muiden kielien käyttö tulisi sulkea pois.

Bolognan prosessin Berliinin kommunikea ilmaisi tahtotilan eurooppalaisten yhteistutkintojen kehittämisestä ja lukumäärän kasvattamisesta. Bergenin kommunikea antoi asialle lisäpotkua. Virtuaaliopetus voi nousta yhteistutkinnoissa ja maisteritasoisessa koulutuksessa arvoon arvaamattomaan, kun aletaan peräämään tasa-arvoista ohjelmiin pääsyä (Access) ja työn ohessa lisäkvalifikaatioiden hankkimista. Berliinistä Bergeniin raportissa (2) perinteisestä opetuksesta poikkeava opetus on keskeinen osa niitä ’peruskiviä’, joiden varaan eurooppalaista korkeakoulutusaluetta rakennetaan. "To make the EHEA an Open Higher Education Area by fully integrating the dimension of flexible learning paths supported by e-learning and other non-classical learning and teaching forms."

Yliopistojen yhteistyön tiivistyessä kasvaa paine liikkuvuuden systemaattiseen vahvistamiseen partneriyliopistojen kanssa. Esimerkkinä tästä Erasmus-Mundus ohjelma, jonka toteuttaminen vaatii yhteisen opetuksen luomista ja toteuttamista. Verkostoja, jotka toteuttavat maailman laajuisia hankkeita, kohtaa paine yhteisen opetuksen luomisen lisäksi toteuttaa kallista liikkuvuutta verkoston yliopistoissa. Virtuaaliopetusta ei mielestäni ole otettu huomioon mahdollisuutena helpottaa liikkuvuutta. Esimerkiksi luomalla yhteiset näkökulmat, kriteerit ja kvalifikaatiot täyttävät ja tyydyttävät perus- ja metodiopintokokonaisuudet, voidaan varsinaisten vaihtojen aikana keskittyä syvällisesti substanssiin. Lisäksi virtuaalisesti toteutettavat yhteiset opintokokonaisuudet ovat yleensä monitieteisiä ja ne tuovat selkeää synergiaetua sisällön tuottamisen ja resurssien suhteen. Ne myös luovat aitoa yhteistyötä tieteiden välille sekä yliopistojen sisällä että kansainvälisissä verkostoissa.

Virtuaaliopetukseen suoranaisesti ja välillisesti liittyviä liikkujia voisivat olla:

• virtuaaliopetuksen tekniset osaajat ja toteuttajat,
• virtuaaliopetuksen pedagogiikan osaajat,
• opettajat, jotka vastaavat virtuaaliopintojen kokonaisuuksista ja opettamisesta,
• opiskelijat, jotka ’virtuaaliliikkuvat’ virtuaaliopintojen perässä, joita muut yliopistot tarjoavat,
• opiskelijat, jotka ovat jo suorittaneet virtuaaliopintoja ja täydentävät niitä tai suorittavat esim. vaadittavan osan opintoja kontaktiopetuksena partneriyliopistossa saadakseen yhteis- tai kaksoistutkinnon,
• opiskelijat, jotka ovat suorittaneet opintoja virtuaalisesti, mutta haluavat suorittaa koko tutkinnon paikan päällä.

Asiakkaita riittäisi

On odotettavissa, että korkeakoulutuksen tarve lisääntyy jatkossa ja opiskelijoiden hakeutuminen korkeakoulutukseen tulee näkymään tulevaisuudessa kaikkialla maailmassa. Erityisesti englanninkielellä annettavat korkeakoulukvalifikaatiot tulevat olemaan kysyttyjä. Vuoden 2002 heinäkuussa vapautunut World Trade Organisationin (WTO) General Argreement on Trade in Services (GATS) sai aikaan muutoksen korkeakoulutuksen globaalisuudessa. Koulutus on maiden rajat ylittävää toimintaa, jossa opetusta ja tutkintoja voidaan myöntää oman maan ulkopuolelle myös virtuaaliopetuksena. (3,4,5)

Kansallisesti suojatut korkeakoulutusjärjestelmät saivat ajattelemisen aihetta. GATS:n todellisia vaikutuksia ja potentiaalia muuttaa globaalia korkeakoulutusaluetta ei vielä tunneta eikä siihen esimerkiksi Suomessa ole juurikaan reagoitu. Kansallisesti tarjottavat korkeakouluopinnot saivat mahdollisuuden muuttua kansainvälisiksi markkinatuotteiksi – Harwardin tutkinnon voisi siis suorittaa Savukoskelta käsin etäopetuksena, jos vain rahaa ja opiskeluintoa löytyy.

Liikkuvuus- ja markkinaselvitysten (4,5) mukaan vuosina 2015-2020 maailmassa olisi vuosittain 5,8 - 7,6 miljoonaa opiskelijaa etsimässä kansainvälisiä tutkintokvalifikaatioita. On arvioitu, että heistä jopa 40 % hakisi edellä mainittuja kvalifikaatioita kotoa käsin – virtuaalisesti tai ulkomaisten yliopistojen satelliittikampuksilta.

Arktinen ja pohjoinen kansainvälinen yhteistyö virtuaalisen yhteisopetuksen esimerkkeinä

Arktinen yliopisto – the University of the Arctic on toiminut edelläkävijänä ylikansallisen virtuaaliopetuksen kehittämisessä. Arktisen yliopistossa on yli 90 jäsentä kaikista kahdeksasta arktisesta maasta. Arktisen yliopiston Arctic Learning Environment (ALE) -projekti, jonka konkreettinen tulos on tarjota virtuaaliopetuksena Sirkumpolaarinen monikansallisen ja –tieteisen 42 ECTS opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden "Bachelor of Circumpolar Studies". Kurssit ovat saaneet paljon positiivista palautetta ja niiden suosio on jatkuvasti kasvanut. Piakkoin valmistuvat Norjasta, Venäjältä ja Kanadasta ensimmäiset opiskelijat, jotka ovat suorittaneet koko verkossa tarjottavan paketin.

Tiiviissä yhteistyössä Arktisen yliopiston kanssa toimii myös Arkangelissa kotia pitävä Barents Virtual University (BVU), joka on SVY vastine Luoteis-Venäjällä. BVU toimii englanninkielellä.

Estejuoksua

Virtuaaliopetus kansainvälisessä kontekstissa sisältää myös kiviä rattaissa. Esille tuomani asiat ovat tulleet jo esille kahdessa edellisessä näkökulmassa. Ratkaistavaksi jää, miten eri konsortioiden ja kursseja suorittavien ulkopuolisten opiskelijoiden oikeudet kunkin emo-oppilaitoksen elektronisiin palveluihin ja tietokantoihin toteutetaan. Etäpalvelut eivät ole vielä kaikissa tietokannoissa edes mahdollisia.

Ongelmaksi tullee myös muodostumaan käyttöoikeuksien antaminen konsortioiden yliopistojen opiskelijoille, yliopistoille tai niille opiskelijoille, jotka itsenäisesti ovat ilmoittautuneet verkko-opetuksen kursseille ja kokonaisuuksiin.

Ongelmia saattaa ilmetä myös yhdessä luotujen kurssimateriaalien tekijänoikeuksista. Etenkin kurssimateriaalien ja kurssien päivitysten yhteydessä niiden alkuperäinen kirjoittaja tai kirjoittajat eivät olekaan päivittäjiä tai eivät halua olla käytettävissä.

Harri Malinen

Kirjoittaja on toiminut vuodesta 2001 alkaen Lapin yliopiston määräaikaisena kansainvälisten asiain päällikkönä. Sitä ennen hän on toiminut yliopistojen kansainvälisten asiain tehtävissä Joensuun ja Kuopion yliopistoissa. Omien virkatehtävien lisäksi kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Lapin yliopiston koordinoimassa Erasmus-Mundus projektissa, jonka tarkoitus on markkinoida ja lisätä 13 Barentsin alueen korkeakoulun tunnettuutta maailmalla.

 LÄHTEET:

(1) S. Tella, A. Räsänen & A Vähäpässi; Teaching Through a Foreign Language; from tool to empowering mediator. KKA julkaisuja 5:1999 ja Anita Lehikoinen; laatu ja sen arviointi lähijakso 6;2004.

(2) From Berlin to Bergen - General Report of the Bologna Follow-up Group to the Conference of European Ministers Responsible for Higher Education, Bergen, 19-20 May 2005.

(3) Globalisation and the Market in Higher Education - Quality, Accreditation and Qualifications, UNESCO & IAU (International Association of Universities) julkaisu, 2002).

(4) Cirius Danmark, The International Education Market – Danish Perspective. Copenhagen, 2003.

(5) IDP, Education Australia report 2002