Voimaa verkosta ja verkko-oppimisesta - yhteistyössä

Verkko-opetuksessa on myös se hyvä puoli, että yleiset tietotekniikkataidot – niitähän tietoyhteiskunnassa yhä enenevässä määrin tarvitaan - kehittyvät muun oppimisen sivussa melkein huomaamatta. Myös lähtevien työntekijöiden mukana muuten katoavaa hiljaista tietoa voidaan koota hyödynnettäväksi esimerkiksi verkko-opetusmateriaalien muodossa edessä olevassa murrosvaiheessa.

Verkko-oppimista hyödynnetään tällä hetkellä valtionhallinnon henkilöstökoulutuksessa vaihtelevasti. Valtiovarainministeriö selvitytti osana hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toteuttamista mahdollisuudet konkreettiseen yhteistyöhön verkko-oppimisen laajentamiseksi valtionhallinnossa. Raportissa Voimaa verkosta ehdotetaan monia toimia, joilla verkko-oppiminen voitaisiin tuoda osaksi valtionhallinnon organisaatioiden henkilöstön kehittämisen jokapäiväistä keinovalikoimaa.

Tehdyn selvityksen mukaan eniten kehitettävää valtionhallinnon verkko-oppimisessa on seuraavilla osa-alueilla: arviointi ja mittarit, kustannuslaskenta ja budjetointi sekä verkkokoulutuksen rooli, luonne ja tarpeen arviointi strategisesta näkökulmasta. Selvityksessä todetaan myös, että nopeimmin voidaan lähteä liikkeelle yhteistyöhankkeiden kautta ja jo olemassa olevan osaamisen varassa seuraavissa asioissa: sisällöntuotanto, verkko-oppimisen tuki ja ohjaus, oppimista tukevat teknologiat sekä menetelmät ja toimintatavat.

Verkko-oppimisen tori yhteistyössä Suomen virtuaaliyliopiston kanssa

Yksi raportin suosituksista on verkko-oppimisen virtuaalisen foorumin, verkko-oppimisen torin, perustaminen. Torilla voitaisiin tarjota tietoa verkko-oppimisen järjestämisestä asiantuntija-artikkelien, linkkien ja yhteystietojen avulla. Siellä olisi mahdollista tarjota kursseja muiden käyttöön ja löytää yhteistyökumppaneita kurssien toteuttamiseen ja niiden vetämiseen, sekä apua oppimisen arviointiin ja kustannuslaskentaan liittyvissä ongelmissa.

Suomessa korkeakoulut ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä verkko-opetuksen järjestämisessä. Sekä yliopistot (Suomen virtuaaliyliopistossa) että ammattikorkeakoulut (VirtuaaliAMKissa) harjoittavat yhteistyötä verkko-oppimisen kehittämiseksi. Voidaankin olettaa, että valtion tuleva henkilöstö on jo lähitulevaisuudessa tottunut opiskeluaikanaan kouluttautumaan luontevasti myös verkossa.

Suunnitellun verkko-oppimisen torin perustamisessakin yhteistyö on järkevin vaihtoehto. Varteenotettava yhteistyökumppani olisi esimerkiksi Suomen virtuaaliyliopisto, jonka piirissä on kehitetty monia ”täsmätyökaluja” verkko-opetuksen kehittäjille ja suunnittelijoille. SVY:n verkkosivut tarjoavat myös jo valmiina monia verkko-oppimisen torille kaavailtuja elementtejä.

Yhteistyöllä kurssitarjonta laajenee ja laatu paranee

Myös maailmanlaajuisesti verkko-oppiminen nähdään korkeamman opetuksen vakiintuneena osana. Joissakin tapauksissa on mahdollista suorittaa kokonaisia tutkintoja etäopiskeluna – opiskelijat käyvät oppilaitoksissa vain ilmoittautumassa ja noutamassa todistuksensa. Verkkokurssien toteuttaminen yhteistyössä eri oppilaitosten kesken on myös laajentanut kurssitarjontaa sekä parantanut oppimateriaalien laatua huomattavasti verrattuna yksittäisen opettajan laatimaan materiaaliin.

Opetusmateriaalin ja kurssien laatu onkin keskeistä, kun puhutaan aikuisopiskelijoista ja työn ohessa opiskelusta. Oppijat ovat laatutietoisia ja heidän aikansa on ”kortilla”. He hakevat apua konkreettisiin työhön liittyviin ongelmiin. Koulutuksen kustantavat työnantajat ovat myös entistä kustannustietoisempia – koulutuksen on tuotettava toivottu tulos kohtuullisella panostuksella.

Verkko-oppimisen onkin todettu soveltuvan erityisen hyvin työssä kouluttautumiseen ja aikuisopiskeluun. Varsinkin verkkokurssien, virtuaalisten ryhmätöiden ja keskustelujen yhdistelmän on todettu edistävän paitsi ryhmätyöskentelytaitoja, myös oppimistuloksia varsinkin silloin, kun ryhmään kuuluu eri-ikäisiä ja erilaisen työhistorian omaavia oppijoita – ryhmätyötä rikastuttavat kokeneempien tuoman hiljaisen tiedon lisäksi nuorempien tuoreet näkökulmat ja joskus kriittiset asenteet. Kulttuurierojakin on oppimistavoissa havaittu, esimerkiksi saksalaisten työorientoitunut kulttuuri ei suosi keskusteluja, vaikka niihin rohkaistaisiinkin, koska keskustelua ei katsota työksi.

Yhteistyö edellyttää aitoa sitoutumista

Verkko-oppimisen järjestäminen yhteistyössä valtionhallinnon organisaatioiden kesken on vaativaa ja edellyttää aitoa sitoutumista osallistuvilta organisaatioilta, ylintä johtoa myöten. Onnistuessaan se mahdollistaa kuitenkin nykyistä laajemmat ja laadullisesti paremmat oppimateriaalit työssä oppijoille, sekä hyvin suunniteltuna kustannussäästöjä organisaatioiden koulutusmenoissa.

Valtionhallinnon organisaatioiden kannalta keskeistä on tässä vaiheessa määritellä se, missä kohdin ja miten toteutettuna verkko-oppiminen parhaiten auttaa kutakin organisaatiota oman henkilöstön kehittämisessä, ja millaisia resursseja henkilöstön kehittämiseen ja verkko-oppimisen edistämiseen lähivuosina ohjataan.

Itse verkko-opetuksessa – niin kuin muussakin opetuksessa - on tärkeää verkko-opetusmateriaalin laadun ohella opettajien osaaminen ja innostus, vuorovaikutussuhde ja kontaktit muihin opiskelijoihin sekä opiskelijoiden aktivointi niin markkinoinnin kuin laadukkaan verkko-opetuksen kautta.

Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmä on linjannut tietoyhteiskuntaohjelman ykkösprioriteetiksi loppuhallituskaudella yhteistyön. Hakekaamme siis – yhteistyössä.

--

Katrina Harjuhahto-Madetoja ja Jaana Kaakkola

Kirjoittajat toimivat hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toimistossa, Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtajana ja Jaana Kaakkola tietoasiantuntijana.Lisätietoja hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmasta.