Tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen opiskelu korkeakouluissa - tarvetta vai ei?

Yhä useammalla opiskelijalla on takanaan erilaisia tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opintoja jo ennen kuin he saapuvat fukseina yliopistoihin ja korkeakouluihin. Herää siis kysymys, onko TVT-perusteiden opettamiselle enää tarvetta. Helsingin yliopistossa lukuvuonna 2005-2006 järjestetty TVT-ajokortti-pilotti on ohitse ja uusi opetusvuosi on alkamassa. Pilottivuoden aikana kerätty palaute kertoo, mitä mieltä Helsingin yliopiston uudet opiskelijat ovat TVT-perusteiden opetuksesta ja opiskelusta. On myös aika pohtia, miten suomalaisissa korkeakouluissa voitaisiin tehdä yhteistyötä TVT-perusteiden opetuksen rintamalla.

Helsingin yliopistossa käynnistettiin syksyllä 2004 TVT-ajokortti-hanke, jonka pyrkimyksenä on varmistaa, että HY:n eri tiedekuntien uusilla opiskelijoilla olisi yhtäläiset TVT-valmiudet opintojensa suorittamiseksi. Ajatus TVT-perusteiden opettamisesta ei toki ollut uusi, mutta useista tiedekunnista TVT-perusteiden opetus kuitenkin puuttui täysin. Niinpä lukuvuonna 2004-2005 kehitettiin TVT-ajokortti-opintojakso (3 op.) tiedekuntien välisenä yhteistyönä. Opintojakso koostuu seuraavista osioista (tarkempi kuvaus oppimistavoitteista):

TVT-ajokortti-opetuksen pilotti käynnistyi Helsingin yliopistossa syksyllä 2005. Koko pilottivuoden ajan kerättiin palautetta sekä opintojakson suorittaneilta opiskelijoilta että heidän opettajiltaan. Vuoden aikana opintojaksolle rekisteröityi hieman yli 3600 opiskelijaa, joista yli 52 % suoritti opintojakson jo syyslukukauden 2005 aikana. TVT-ajokortin opetus jatkuu kaikissa tiedekunnissa syksyllä 2006.

Opiskelijoiden näkökulma heidän omiin TVT-tietoihinsa ja –taitoihinsa

Ennen TVT-ajokortin kehittämistä Helsingin yliopistossa ei ollut käytettävissä tietoa siitä, millaisin TVT-valmiuksin uudet opiskelijat aloittavat opintonsa yliopistossa. Niinpä TVT-ajokortti-pilotin aikana opiskelijoita pyydettiin mm. arvioimaan omia TVT-tietojaan ja -taitojaan ennen ja jälkeen TVT-ajokortin suorittamisen. Seuraava kuva ilmaisee, millaisiksi kyselyyn vastanneet 753 opiskelijaa kokivat omat TVT-taitonsa ennen opintojakson alkamista.

Kyselyyn vastanneista opiskelijoista noin 45,5 % koki omat TVT-tietonsa ja -taitonsa keskinkertaisiksi, noin 12,6 % huonoiksi ja noin 2,1 % erittäin huonoiksi. Kolmasosa (33,2 %) kaikista vastaajista piti TVT-tietojaan ja -taitojaan hyvinä ja noin 6,6 % erittäin hyvinä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2005 Helsingin yliopistoon saapuneista opiskelijoista yli 500 opiskelijaa koki TVT-tietämyksensä joko huonoksi tai erittäin huonoksi.

Opiskelijapalautteiden mukaan ollaan siis kaukana tilanteesta, jossa enemmistöllä opiskelemaan saapuvista fukseista olisi mielestään vähintään hyvät TVT-tiedot ja -taidot. Lisäksi palautteet paljastivat sen, että TVT-taidoiltaan puuttellisia (joko huonot tai hyvin huonot taidot) opiskelijoita oli jok'ikisessä tiedekunnassa. TVT-perusteiden opetustarve on siis läsnä kaikissa tiedekunnissa.

TVT-ajokortin vaikutus opiskelijoiden TVT-tietoihin ja –taitoihin

Alla olevasta kuvaparista käy ilmi se, miten opiskelijat itse kokivat TVT-tietojensa ja taitojensa kehittyneen TVT-ajokortti-opintojakson aikana.

Huonot tai erittäin huonot taidot omaava, noin 14,7 % osuus opiskelijoista kaventui opintojakson suorittamisen aikana 0,9 prosenttiin. Samalla hyvät tai erittäin hyvät taidot omaavien opiskelijoiden joukko kasvoi 39,8 prosentista yli 80,4 prosenttiin. Opintojaksolla on vastaajien omasta mielestä siis ollut huomattava vaikutus heidän TVT-osaamiseensa. Muutamat opiskelijat kokivat itsessään jopa asenteellista muutosta, kuten käy ilmi mm. seuraavasta palautteesta:

TVT-perusteiden opettamisen selkeästä tarpeesta huolimatta on syytä pohtia, mitä "TVT-perusteilla" kulloinkin tarkoitetaan. Vielä muutamia vuosia sitten useissa HY:n tiedekunnissa TVT-opetus painottui mm. eri ohjelmien käytön opettamiseen. Ajan kuluessa on kuitenkin sekä käsitys perustaidoista että taitojen oppimistavoista muuttunut varsin paljon. Tämänhetkisessä TVT-ajokortti-opetuksessa painottuu mm. tiedonhankinnan sekä tietoturvan ja tietosuojan tärkeys. Lähitulevaisuus näyttää, mitkä TVT-ajokortin nykyisistä sisällöistä antavat sijaa uusille sisällöille - ja mitä nuo uudet sisällöt ovat.

TVT-opetuksen haasteet = erinomainen tilaisuus yhteistyölle

TVT-ajokortin suorittaneiden opiskelijoiden palautteista on havaittavissa se, että moni opiskelija toivoisi saavansa muun muassa oppimateriaalin itselleen räätälöitynä pakettina. Toivomus on helppo ymmärtää, sillä noin 3600 opiskelijan joukosta löytyy sekä eri taitotasoilla olevia opiskelijoita että myös erilaisia oppijoita. Osa opiskelijoista toivoisi saavansa oppimateriaalin tiivistettynä pakettina, kun taas osa opiskelijoista kokee hyötyvänsä materiaalista erityisesti silloin, kun asiat on selitetty perusteellisesti. Tämä on yksi niistä TVT-opetuksen eriyttämiseen liittyvistä haasteista, joita on melko vaikea ratkaista. Hankaluudestaan huolimatta ongelmaan on kuitenkin olemassa useita erilaisia ratkaisuja: oppimateriaaliin voidaan määrittää mm. metatiedot kunkin oppimisaihion vaikeustasosta, kielestä sekä suhteista toisiin aihioihin. Toinen tapa lähestyä ongelmaa voisi olla esimerkiksi oppimateriaalin tarjoaminen semanttisen webin keinoin. Epävarmaa on kuitenkin se, ketä edellä mainitut menetelmät eniten hyödyttävät: tukevatko metatiedoin varustetut tai semanttisen webin muotoon tallennetut oppimateriaalit yhtä lailla taitavia kuin TVT-taidoiltaan puutteellisia opiskelijoita?

Omat haasteensa syntyvät myös esimerkiksi opetussuunnitelmien, tuotettujen oppimateriaalien, käytettyjen verkko-oppimisympäristöjen sekä vieraille kielille käännettyjen materiaalien päivitystarpeista. Haasteissa on kuitenkin aina ennen kaikkea uusia mahdollisuuksia: opiskelijajoukon kasvaessa ja TVT-opettajien yhteistyöverkoston tiivistyessä on mahdollista vaihtaa hyväksi koettuja opetuskäytänteitä ja kehittää toimintatapoja entisestään. Ehkäpä olisi aika katsoa asiaa myös laajemmin ja miettiä, miten suomalaiset korkeakoulut voisivat kehittää TVT-opetustaan yhdessä.

Helsingin yliopiston TVT-ajokortin opetuksessa on alkamassa 2. vaihe. Pilottivuoden kokemukset on otettu huomioon niin opetuksessa, oppimateriaaleissa kuin mm. oppimisen arvioinnissa. Syksyn 2006 oppimiskokemukset tulevat kertomaan, millaisia muutoksia TVT-opetukselle on seuraavaksi tehtävä. On siis päivänselvää, että TVT-perusteiden opetus ei voi asettua pysyvään olotilaan: opetuksen täytyy jatkuvasti tarkkailla ympäröivää maailmaa ja mukautua sen tarpeisiin.

--

Olli Salo

Kirjoittaja toimii Helsingin yliopistossa TVT-opetuksen koordinaattorina päätehtävänään TVT-ajokortti–hankkeen koordinointi.