
Virtuaaliyliopistohankerahoituksen päätyttyä opetusministeriö antoi kahdesta yliopistollisesta tutkimusyksiköstä kootulle tutkimusryhmälle - Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitos, Higher Education Group (HEG) yhteistyössä Lapin yliopiston yhteiskuntatutkimuksen laitoksen hallinnon ja johtamisen informaatioteknologian tutkimusryhmän kanssa - tehtäväksi toteuttaa virtuaaliyliopistojen arvioinnin. Arviointiryhmä on nyt julkaissut väliraportin, jonka se toivoo antavan aineksia virtuaaliyliopistoverkostojen toiminnan kehittämiseen.
Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiat vuosille 1995-1999 ja 2000-2004 sekä koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004-2006 ovat määrittäneet kansalaisten tietoyhteiskuntatietoja ja taitoja. Yliopistoille on kohdistettu vahvoja odotuksia näiden toimeenpanossa sekä koulutukseen ja tutkimukseen liittyvien uusien innovaatioiden kehittämisessä.
Opetusministeriön Koulutus ja tutkimus 2003-2008 -kehittämissuunnitelma korostaa tieto- ja viestintätekniikan (tvt) käytön merkitystä opetuksessa ja opiskelussa. Taustalla on tavoite, että keskeiset yhteiskunnan palvelut siirtyvät tietoverkkoihin. On luontevaa, että korkeakouluopetus on tvt-opetuskäytön osalta edelläkävijä.
Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaan perustuen opetusministeriö on rahoittanut virtuaaliyliopistohankkeita ja virtuaaliyliopistotoimintaa vuosina 2001-2006. Toisen hankerahoituskauden (2004-2006) päättyessä tutkimusryhmämme sai opetusministeriöltä toimeksiannon toteuttaa virtuaaliyliopistotoiminnan arvioinnin.
Arvioinnin näkökulmana on koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian ja sen toimenpideohjelman toteutuminen. Erityisenä kohteena arvioinnin toteuttamisessa on toimintamallien ja palvelujen toimivuus, tvt-opetuskäytön edistäminen yliopistoissa sekä yliopistojen erilaiset ratkaisut alojen sisällä ja välillä.
Virtuaaliyliopistoverkostojen arvioinnin aineisto käsittää opetusministeriön rahoittamien hankkeiden raportit ja marras-joulukuussa 2006 hanketoimijoille toteutetun kyselyn. Aineiston laajuus määrittyy arviointiryhmän käyttöön osoitettujen resurssien mukaan. Ne mahdollistavat kokonaiskuvan muodostumisen, mutta eivät yksityiskohtiin ulottuvaa laajaa haastatteluaineistoa ja sen analysointia.
Opetusministeriö asetti virtuaaliyliopistotoiminnan arvioinnille ohjausryhmän, jonka puheenjohtajana toimii ylitarkastaja Marja Kylämä (Opetusministeriö). Ohjausryhmän arviointiryhmän ulkopuolisina jäseninä ovat Seppo Hölttä (TaY), Anne Nevgi (HY), Juhani Nokela (SYL) ja Annikka Nurkka (LTY). Ohjausryhmä on kommentoinut arvioinnin eri vaiheita ja tehnyt ehdotuksia aineiston analyysiin.
Virtuaaliyliopistotoiminnan arviointi kohdistuu panoksiin ja niiden avulla saavutettuihin tuloksiin. Toisaalta arvioinnissa huomio kiinnittyy myös toimintatapaan, kehittämiseen ja toiminnan pysyvyyteen. Arviointiryhmä on toteuttanut raportin neljän teeman kautta.
Ensimmäisen teeman muodostaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön varatut panokset ja virtuaaliyliopistohankkeen toimeenpano. Toisen teeman muodostavat panosten ja tuotosten väliseen suhteeseen vaikuttavat tehokkuustekijät. Kolmannen teeman muodostavat tuloksellisuustekijät, jolloin toimintaa tarkastellaan aikaansaannoksina. Neljäs teema on vaikuttavuus, jota tarkastelemme opiskelijoille tai laajemmin kansalaisille tuotettuina hyötyinä. Käsitteet on testattu Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston virtuaaliyliopistojen arvioinnin yhteydessä.
Ensimmäisellä hankekaudella monet rahoitettavat hankkeet näyttävät keskittyneen jo aiemmin olemassa olleisiin tieteenalaverkostoihin. Tämä on johtunut luultavasti hankerahan hakuajan lyhyydestä ensimmäisellä hankerahoituskaudella. Tilanne muuttui toisella hankerahoituskaudella.
Verkostoihin perustuva toimintatapa ei ole ongelmaton. Verkostomallin vahvuus voi olla osaamisen ja resurssien hajautuksessa siten että toiminnan painopiste on uusien toimintamallien, palvelujen ja tuotteiden kehittämisessä. Tällöin verkostoon liittymisen kynnys on matala ja toimijat voivat antaa panoksensa eri tavoin.
Virtuaaliyliopistoverkosto voi parhaimmillaan vahvistaa osapuolten kykyä oppia uutta ja siirtää tietoa. Verkostomallin hyödyt ovat ilmeiset, mutta toisaalta haittana voi olla resurssien perustuminen projektirahoitukseen. Rahoituksen päättyessä verkosto hajoaa, ellei toimintamalli ole osoittautunut tehokkaaksi tai osapuolet ole sitoutuneet jatkorahoitukseen. Verkosto voi myös oleellisesti muuttaa toimintamalliaan ja hakea toiminnalleen perustan uudelta pohjalta.
Verkostohankkeiden tavoitteet voivat olla korkealle asetettuja, mutta käytännössä saavutukset ovat vaihtelevia. Esimerkiksi kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät odotukset ovat paljolti vielä toteutumatta.
Yliopistojen oman rahoituksen läpinäkyvyydessä olisi kehitettävää. Avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja tilivelvollisuutta korostavat raportointikäytännöt ovat yliopistojen etu ja voivat tehostaa osaltaan verkostohankkeiden toimintakykyä. Hyvän hallintotavan mukaiset käytännöt varmistavat osaltaan, että tvt-opetuskäytön kunnianhimoiset aikaansaannokset syntyvät ja siirtyvät pysyvästi opetuksen käytäntöihin.
Virtuaaliyliopistojen arviointi jatkuu vielä ja loppuraportti valmistuu syksyllä 2007. Seuraavan vaiheen kohteena on yliopistojen oma, sisäinen virtuaaliyliopistotoiminta siltä osin kuin opetusministeriö on osoittanut siihen virtuaaliyliopistorahoitusta. Yliopistojen virtuaaliyliopistoyhdyshenkilöille kohdistettu kysely toteutetaan toukokuun aikana. Arvioinnin näkökulmana on kehittäminen ja se kattaa kaikki yliopistot sekä SVY:n palveluyksikön erillisenä arvioinnin kohteena.
Timo Aarrevaara
Valtiotieteiden tohtori Timo Aarrevaara toimii tutkimusjohtajana Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksella.
Timo Aarrevaara Sirkka Saranki-Rantakokko Jari Stenvall Antti Syväjärvi: Suomen virtuaaliyliopistoverkostojen arviointi. Opetusministeriön julkaisuja 28:2007.
© Suomen virtuaaliyliopisto