Etusivu > Ajankohtaista > Näkökulma-arkisto > Korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistus helpottaa verkkopalvelujen käyttöä
Helmikuu 2007

Korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistus helpottaa verkkopalvelujen käyttöä

Oletko koskaan laskenut, montako käyttäjätunnusta ja salasanaa sinulla on palveluissa eri puolilla korkeakouluja? Oman yliopiston työaseman ja oppimisalustan lisäksi käyttäjätunnus tarvitaan yhteistyöyliopiston ja tieteenalaverkoston oppimisalustaan, työryhmäohjelmistoihin ja muihin työkaluihin. Yhdellä käyttäjällä on helposti kymmenen erillistä, omaa elämäänsä elävää käyttäjätunnus/salasana-paria eri tietojärjestelmissä. Tietoturvaihmiset varoittelevat saman salasanan käytöstä, mutta kuka pystyy muistamaan kymmenen salasanaa kirjoittamatta niitä ylös? Hanskat tippuvat viimeistään silloin, kun joku järjestelmä alkaa vaatia salasanan vaihtamista.

Katsotaanpa asiaa toisin päin: oletko koskaan ajatellut, kuinka moni järjestelmäylläpitäjä eri puolilla korkeakoulukenttää joutuu ylläpitämään käyttäjätietojasi omassa palvelussaan? Siis kuinka monelle henkilölle korkeakouluissa maksetaan palkkaa siitä, että hän kiusaa käyttäjiä ylimääräisillä käyttäjätunnuksilla ja salasanoilla, resetoi unohtuneita salasanoja ja ylläpitää käyttöoikeuksia?

Yhden käyttäjätunnuksen periaate

Yliopistoissa puhutaan paljon siitä, kuinka opettajia ja tutkijoita rasitetaan hallinnollisilla rutiineilla, ja kaikki se aika on pois oikeasta työnteosta. Lääkkeeksi on ehdotettu hallinnollisen työn keskittämistä siihen erikoistuneille henkilöille, jotta opettajille jää aikaa opettamiseen ja tutkijoille tutkimuksen harjoittamiseen. Eikö käyttäjähallintokin voitaisi sysätä siihen erikoistuneelle yksikölle: yliopiston tietohallinnolle?

Pohdimme näitä kysymyksiä vuosikymmenen alussa korkeakoulujen tietohallintojen ja tieteen tietotekniikan keskus CSC:n kesken. Laitoimme liikkeelle kehityshankkeen, jotta loppukäyttäjälle riittäisi yksi käyttäjätunnus ja salasana, jolla voi kirjautua kaikkiin eri puolilla korkeakouluja oleviin palveluihin. Käyttäjätunnuksen antaa opiskelijan tai työntekijän kotikorkeakoulun tietohallinto, joka myös vastaa käyttäjätietojen ajantasaisuudesta, salasanan resetoimisesta ja käyttäjätuen antamisesta käyttäjätunnukseen liittyvissä asioissa. Palvelun omistajan aikaa vapautuu opetukseen ja tutkimukseen. Uusien palveluiden käytön kynnys madaltuu sekä palvelun ylläpitäjälle että loppukäyttäjälle, kun palvelun käyttöä varten ei tarvitse luoda uusia käyttäjätunnuksia.

Suomen korkeakoulujen yhteinen Haka-käyttäjätunnistusjärjestelmä on ollut nyt käytössä vuodesta 2005. Kolmessa vuodessa palvelun kattavuus on noussut 96%:iin yliopistojen loppukäyttäjistä: palvelun ulkopuolella on enää vain Lapin yliopisto ja kaksi helsinkiläistä kauppa- ja taideyliopistoa. Palvelu on saavuttanut suuren suosion: Haka-kirjautumisten määrä on enemmän kuin kaksinkertaistunut joka vuosi.

Tällä hetkellä Hakan kautta voi kirjautua 36 palveluun, jotka edustavat mm. opetusteknologiaa (oppimisalustat ja opetuksen tukityökalut), kirjastoja (Nelli-portaali, kirjastotietokannat), opintoasiainhallintoa (korkeakoulujen Joopas-hakujärjestelmä) sekä hallinnon muita palveluita, joista osa ostetaan yliopiston ulkopuolelta. Vuonna 2007 Haka-palveluihin kirjauduttiin 2 miljoonaa kertaa.

Oppimisalustat keskeisinä hyödyntäjinä

Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan laitoksen TRAKLA2-opetusympäristö on esimerkki Haka-kirjautumista hyödyntävästä palvelusta. Vuosien kuluessa laitoksella on kehitetty simulointityökalua tietorakenteiden ja algoritmien opetuksen tueksi, ja maine on kiirinyt myös muihin yliopistoihin. Ensin TRAKLA2-ylläpitäjät loivat erikseen käyttäjätunnuksia Tampereen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Turun ja Helsingin yliopiston vastaavan kurssin opiskelijoille, jotta myös näissä yliopistoissa voitaisiin käyttää TRAKLA2:a. Kesästä 2007 alkaen TRAKLA2 on tukeutunut käyttäjän tunnistuksessa Hakaan: nyt myös muiden yliopistojen opiskelijat kirjautuvat opetusympäristöön oman yliopistonsa käyttäjätunnuksella ja salasanalla.

Psykologian yliopistoverkosto Psykonet on kuuden yliopiston psykologian laitosten verkosto, joka käyttää Hakaa myös palvelunsa käyttöoikeuden rajaamiseen. Psykonet-verkostolla on yhteinen Moodle-oppimisalusta, johon kirjautuu psykologian pää- tai sivuaineopiskelijoita kaikista kuudesta yliopistosta. Psykoppi-oppimisalusta tukeutuu Haka-kirjautumiseen, ja opiskelijat ja henkilökunta käyttää oman yliopistonsa käyttäjätunnusta ja salasanaa kirjautuessaan Joensuun yliopistoon sijoitettuun palvelimeen. Haka-kirjautumisen yhteydessä noudetaan myös tieto opiskelijan opintosuunnasta hänen kotiyliopistonsa opiskelijarekisteristä: Psykoppi avautuu vain kyseisen tieteenalan opiskelijoille.

Parempi tieto oikein yhdessä paikassa kuin väärin monessa

Yliopistojen sopimus joustavasta opinto-oikeudesta (JOO) astui voimaan marraskuussa 2004: sopimuksen perusteella opiskelija voi poimia tutkintoonsa kursseja myös naapuriyliopistosta. Opiskelija pyytää omalta yliopistoltaan puollon JOO-hakemukseensa ennen hakemuksen lähettämistä kohdeyliopistoon. Vuonna 2005 JOO-haku sähköistettiin, ja maaliskuusta alkaen jo 11 yliopiston opiskelijat käyttävät Haka-kirjautumista päästäkseen täyttämään sähköistä JOO-hakulomaketta. Hakujärjestelmän hyödyllisyyden ovat huomanneet yliopistoverkostotkin, joiden tarpeisiin järjestelmä on räätälöitävissä.

Miksi yliopiston pitäisi kysyä opiskelijalta JOO-hakulomakkeella sellaisia tietoja, jotka yliopisto itse tietää paremmin kuin opiskelija? Miksi säilöä opiskelijan opiskelutietoja Joopas-hakujärjestelmään, kun ne ovat parhaiten ajan tasalla hänen kotiyliopistossaan? Käyttäjän tunnistuksen lisäksi Joopas-hakujärjestelmä käyttää Hakaa opiskelijan henkilö- ja opiskelutietojen hakemiseen hänen kotiyliopistonsa opiskelijarekisteristä. Hakujärjestelmä esitäyttää hakulomakkeelle valmiiksi tiedot mm. opiskelijan opintosuunnasta, pääaineesta ja opintoviikoista. Joopas-hakupalvelun tarjoaa SVY:n palveluyksikkö.

Haka-käyttäjätunnistus on jo lunastanut paikkansa osana korkeakoulujen tietoteknistä infrastruktuuria, mutta sen kehitys jatkuu. Muiden pohjoismaiden korkeakouluissa on vastaavat käyttäjätunnistukseen tarkoitetut luottamusverkostot, ja vuoden 2008 alussa Nordforsk, pohjoismaiden ministeriöneuvoston alainen tutkimusrahoittaja, on käynnistänyt Kalmarin unioniksi ristityn hankkeen, jolla kansalliset luottamusverkostot liitetään yhteen. Jatkossa suomalaisen yliopiston käyttäjätunnuksella voi kirjautua vaikkapa Uppsalan yliopiston oppimisalustaan. Myös muu julkishallinto on saamassa oman luottamusverkostonsa ValtIT:n Virkamiehen tunnistamisen kärkihankkeessa.

Mikael Linden

Kirjoittaja on kehittänyt ja koordinoinut Haka-käyttäjätunnistusta Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n palveluksessa vuodesta 2002 alkaen. Hän viimeistelee myös identiteetin hallintaa käsittelevää väitöskirjaansa Tampereen teknillisessä yliopistossa.