Kansainväliset maisteriohjelmat tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäjinä – pysyykö hiiri kädessä?

Jyväskylän yliopisto on kansainvälinen yliopisto: kansainvälistyminen on vahvasti mukana yliopiston strategiassa, opiskelijoita on yli 70 maasta ja opettaja- ja opiskelijavaihtoa on yli 300 ulkomaisen yliopiston kanssa. Yliopistossa on tällä hetkellä 15 kansainvälistä maisteriohjelmaa, joissa on ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita. Tieto- ja viestintätekniikka (tvt) on näissä opinnoissa yhä keskeisemmässä osassa; esimerkiksi kursseille ilmoittaudutaan sähköisen opintotietojärjestelmän kautta ja monilla kursseilla hyödynnetään verkko-oppimisympäristöjä sekä verkkoon laitettuja videotallenteita. Tulossa on jopa pilotti täysin virtuaalisesti toteutettavasta kansainvälisestä maisteriohjelmasta.

Keväällä 2008 selvitin Jyväskylän yliopiston kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijoiden valmiuksia tieto- ja viestintätekniikan käyttöön sekä tvt-tuen ja koulutuksen riittävyyttä. Selvitys oli osa valtakunnallisen, korkeakoulujen välisenä yhteistyönä toteutettavan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön TieVie-koulutuksen kehittämishankettani. Hankkeessani keskityin nimenomaan kv. maisteriohjelmien opiskelijoiden asemaan, koska heillä on edessään tiiviisti aikataulutetut kahden vuoden maisteriopinnot, joissa saatetaan hyödyntää hyvinkin paljon tieto- ja viestintätekniikkaa ja opiskelijoiden tvt-lähtötasot vaihtelevat huomattavasti. Tänä päivänä tvt-taidot ovat myös tärkeitä työelämätaitoja. Tieto tuen tarpeista ja palveluiden riittävyydestä on tärkeää, jotta yliopisto pystyy palvelemaan kv. maisteriohjelmia entistä paremmin.

Selvitys koostui kahdesta erillisestä kyselystä, joista toinen suunnattiin kv. maisteriohjelmien ulkomaalaisille opiskelijoille ja toinen henkilökunnalle. Henkilökunnalle suunnattuun kyselyyn vastasi 12 henkilöä ja vastaajien määrä vaihteli nollasta kahteen henkilöön per ohjelma. Opiskelijakyselyyn vastanneita oli yhteensä 62 ja vastaajien määrä vaihteli 0-12 opiskelijaa per ohjelma. Kolmesta ohjelmasta ei tullut yhtään opiskelijoiden vastauksia, mikä voi johtua myös ohjelmien pienestä opiskelijamäärästä.

Opiskelijoiden kirjavat tvt-lähtötasot

Selvityksen perusteella kv. maisteriohjelmien opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikkataitojen lähtötasoa voi kuvata hyvin kirjavaksi. Erityisesti kehitysmaista tulleilla opiskelijoilla on usein puutteelliset perustaidot. Osalla opiskelijoista on vaikeuksia toimisto-ohjelmien käytössä, mikä hankaloittaa opintojen etenemistä. Jotkut opiskelijat puolestaan ovat arkoja opettelemaan tietokoneen käyttöä oma-aloitteisesti ja muut opiskelijat joutuvat toistuvasti neuvomaan heitä. Kaikilla opiskelijoilla ei myöskään ole opinnoissa tarvittavia ohjelmistoja kotikoneellaan.

Henkilökuntakyselyn vastaajat luonnehtivat opiskelijoiden oppineen opintojen kuluessa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa melko hyvin. Vastaajat myös muistuttivat, että henkilökunnan omalla tvt-osaamisella ja ohjeistuksella on merkitystä.

Opiskelijoiden kirjavat tvt-lähtötasot huomioon ottaen herääkin kysymys, millaisia ponnistuksia opiskelijoiden tvt-taitojen saattaminen riittävälle tasolle on vaatinut maisteriohjelmien henkilökunnalta. Kyselyn perusteella opiskelijoiden neuvominen on kuormittanut henkilökuntaa vaihtelevasti ja kuormitus on suurinta alkusyksystä opintojen alussa.

Myös opiskelijakyselyn perusteella voidaan päätellä, että apua tvt-ongelmiin etsitään yleensä läheltä eli maisteriohjelman henkilökunnalta ja muilta opiskelijoilta. Tvt-tuen antaminen voi kuormittaa maisteriohjelmien henkilökuntaa liikaa, joten tukea on pystyttävä tarjoamaan ensisijaisesti muiden toimesta. Lisäksi joka viides opiskelija mainitsi haluavansa edelleen oppia tietokoneen käyttöä mieluiten ystävän tai opiskelijatoverin avustuksella, mikä voi tarkoittaa sitä, että avun halutaan olevan saatavilla heti kun sitä tarvitaan ja omalta kurssitoverilta on helppo kysyä. Opiskelijat myös toivoivat ohjeita kootusti laitoksen verkkosivuille tai maisteriohjelman työtilaan verkko-oppimisympäristöön, jolloin ohjeet löytyvät tarvittaessa helpommin kuin sähköpostista tai jaetuista monisteista.

Asenne kunnossa

Opiskelijakyselyn perusteella valtaosalla opiskelijoista on kuitenkin luottavainen ja itsevarma suhtautuminen tieto- ja viestintätekniikan käyttöön, mikä on erittäin positiivista. Peräti kymmenen prosenttia vastaajista koki jopa osaavansa jo kaiken tarvittavan eikä kaivannut apua uusien asioiden opetteluun. Vaihteluväli on kuitenkin suuri, sillä toisaalta saman verran vastaajista kaipasi tukea perusasioihin. Opiskelijat perustelivat tuen tarvetta mm. käytettävien sovellusten suurella määrällä ja hankalalla opittavuudella. Yksi vastaajista huomautti tietotekniikan kehittyneen sitten alemman korkeakoulututkintonsa suorittamisen: 

Opiskelijat toivoivat tukea erityisesti tutkimuksen tekemiseen liittyviin ohjelmistoihin, kuten tiedonhakuun, elektronisten artikkeleiden ja kirjaston järjestelmien käyttöön, tilasto-ohjelmiin sekä oman alansa erikoisohjelmien käyttöön. Toiveiden tutkimuspainotteisuus johtunee opiskelijoiden opintojen vaiheesta eli maisteriohjelmissa opinnäytteen tekeminen voidaan aloittaa jo opintojensa alkuvaiheessa. Opiskelijoiden taustoista ja maakohtaisista koulutusjärjestelmien eroavuuksista johtuen opiskelijoiden taidot ja tutkimuksen tekoon liittyvät menettelytavat voivat poiketa paljon suomalaisista käytänteistä.

Hyvä renki, huono isäntä

Valtaosa opiskelijoista arvioi tvt-taitojensa kehittyneen opintojen aikana. Vastaajat arvioivat hyödyntävänsä tieto- ja viestintätekniikkaa opinnoissaan aktiivisesti ja kokivat sen olevan hyödyllistä. Lähes kaikki vastaajat kokivat tvt:n tuovan lisäarvoa opinnoilleen: sen koettiin säästävän aikaa ja tekevän oppimisesta vuorovaikutteisempaa, hauskempaa ja tehokkaampaa. Tieto- ja viestintätekniikan merkitys tulevaisuuden työelämässä tiedostetaan hyvin: suurin osa vastaajista piti tieto- ja viestintätekniikkaa erittäin tärkeänä. Opiskelijat myös hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa vapaa-ajallaan. Erityisesti pikaviestinohjelmat kuten Skype ovat ahkerassa käytössä myös opiskelijoiden keskinäisessä viestinnässä.

Opiskelijat kuitenkin muistuttivat myös lähiopetuksen ja opettajien ja opiskelijoiden välisen kasvokkaisen vuorovaikutuksen tärkeydestä. Muuan opiskelijakyselyyn vastannut kiteytti asian seuraavasti: 

Koulutukset lähtötasoittain

Selvityksessä saatiin arvokasta tietoa mm. yliopiston tietohallintokeskuksen palveluiden ja englanninkielisten ohjeistusten tunnettuudesta. Osa vastaajista oli hyvin perillä tarjottavista englanninkielisistä palveluista, joillakin osa-alueilla taas ohjeistus tuntui olevan kokonaan Internetistä etsittävien ohjeiden varassa. Tietohallintokeskuksen tuleekin parantaa paitsi englanninkielisiä palveluitaan, myös palveluista ja ohjeistuksista tiedottamista.

Opiskelijoiden osalta yhtenä haasteena ovat vaihtelevat tvt-lähtötasot. Opiskelijoille tarjottavia tvt-koulutuksia tulisi lisätä ja suunnata eri lähtötasojen mukaan. Tähän mennessä koulutukset ovat olleet maisteriohjelmakohtaisia, mutta vastaisuudessa opiskelijoille tulisi tehdä tvt-taitojen lähtötasotesti ja ohjata heidät sen mukaan eri koulutuksiin. Tällöin eri maisteriohjelmien opiskelijat pääsisivät myös tutustumaan toisiinsa, mikä edesauttaisi sosiaalisten verkostojen syntymistä ja siten sopeutumista Suomeen ja Jyväskylään.

Merja Ruuska

Kirjoittaja työskentelee suunnittelijana Jyväskylän yliopiston tietohallintokeskuksen Kehittämispalveluissa. Tietohallintokeskuksen tehtävänä on edistää, tukea ja koordinoida tietotekniikan hyödyntämistä yliopiston opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa.