Etusivu > Ajankohtaista > Näkökulma-arkisto > Miten Baijerin virtuaaliyliopisto tukee verkkokurssien tuotantoa ja opinto-ohjausta?
Syyskuu 2008

Miten Baijerin virtuaaliyliopisto tukee verkkokurssien tuotantoa ja opinto-ohjausta?

Baijerin osavaltiossa toimiva 37:n korkeakoulun yhteistyöorganisaatio Baijerin virtuaaliyliopisto pyörittää 3,6 miljoonan euron vuosibudjetilla 37:n korkeakoulun verkkokurssituotantoa ja opinto-ohjausta. Pääosan tämän Suomen virtuaaliyliopiston sisarorganisaation toiminnasta rahoittaa osavaltion korkeakoulujen toiminnasta vastaava ministeriö. Korkeakoulujen oma rahoitusosuus on noin puoli miljoonaa euroa. Toimintamalliin ollaan tyytyväisiä ja rahoitukseen on tulossa tasokorotus. Onnistuisikohan tällainen Suomessa? Baijerin virtuaaliyliopiston johtaja Paul Rühl kuvaa kirjoituksessaan toimintamallia.

Baijerin virtuaaliyliopisto (Virtuelle Hochschule Bayern VHB) lisää ohjelmaansa uusia kursseja seuraavan kaksivaiheisen prosessin kautta:

1) ensin ehdotusten hakukierros

2) sitten tarjouspyyntökierros.

Koko prosessi liittyy tiiviisti VHB:n laatujärjestelmään.

Ehdotusten hakukierros

Kerran vuodessa jäsenyliopistoja pyydetään tarjoamaan ehdotuksiaan uusiksi kehitettäviksi verkkokursseiksi. Jokaista kurssia varten yliopistot muodostavat konsortion ja valitsevat sille johtajan. Vain yhden yliopiston tekemiä ehdotuksia ei voida rahoittaa, lukuun ottamatta harvinaisia tapauksia, joissa vain yksi Baijerin yliopistoista tarjoaa kurssia esimerkiksi eläinlääketieteessä. Tällaisia ehdotuksia voidaan rahoittaa, jos niitä ehdotetaan yhteistyössä jonkun Baijerin ulkopuolisen yliopiston kanssa.

Ehdotukset lähetetään standardoidulla lomakkeella, joka on ladattavissa VHB:n kotisivulta. Tärkein tekijä on, että kurssille täytyy olla kysyntää ainakin kahdessa jäsenyliopistossa, ja että verkkokurssin avulla saavutettu opintosuoritus korvaa jonkin jäsenyliopiston tarjoaman kontaktiopetuskurssin. Sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut muodostavat keskenään konsortioita, tai konsortiossa voi olla mukana molempia korkeakoulutyyppejä. Konsortion on ilmoitettava missä opetusohjelmassa tai –ohjelmissa uutta verkkokurssia tullaan käyttämään ja miten monen opiskelijan odotetaan hakevan kurssille kunakin lukuvuonna.

Konsortiot ja niiden kurssit eivät toimi ”suljettuina ympyröinä”. Toiset jäsenyliopistot voivat käyttää kursseja myöhemmin omassa opetusohjelmassaan, ja kaikkien jäsenyliopistojen opiskelijat voivat osallistua kursseille ilmaiseksi, riippumatta onko heidän yliopistonsa konsortion jäsen. (Konsortion ulkopuolisten yliopistojen opiskelijoiden on kuitenkin syytä varmistaa ennen ilmoittautumistaan, että heidän kotiyliopistonsa hyväksyy tällaisilla kursseilla tehdyt kurssisuoritukset).

VHB:n ohjelmakomitea tutkii kurssiehdotukset. Komitea koostuu kahdeksasta henkilöstä, joista viisi on jäsenyliopistojen opetuksesta vastaavia johtajia. Ohjelmakomitea valitsee rahoitettavaksi sopivimmat ehdotukset ja antaa suosituksensa johtoryhmälle. Ohjelmakomitea ei suosittele pelkästään sellaisia kursseja, joille on suuri kysyntä eli joille odotetaan eniten osallistujia. Erityistä huomiota kiinnitetään kurssiehdotuksiin, joiden avulla voidaan rakentaa jäsenyliopistoihin uusia opetusohjelmia, kuten esimerkiksi maisteriohjelmia ammattikorkeakouluihin.

Ohjelmakomitean suositusten perusteella johtoryhmä päättää rahoitettavat ehdotukset. Näiden ehdotusten taustalla olevia konsortioita pyydetään sitten tekemään yksityiskohtaiset kurssikuvaukset.

Tarjouspyyntökierros

Kurssikuvaukset toimivat perustana seuraavalle prosessivaiheelle eli tarjouspyyntökierrokselle. Yleensä (mutta ei välttämättä) tarjous tehdään sekä kurssin rakentamisesta että opiskelijoiden opinto-ohjauksesta.

Standardikurssit vastaavat noin kahta viikkotuntia lukukaudessa (useimmiten 3 ECTS opintopistettä), ja näitä voidaan rahoittaa 40 000 euroon asti. Tämän summan ylittävät kustannukset täytyy kattaa konsortioiden omasta budjetista, joskaan kurssit tuskin koskaan ovat tätä kalliimpia.

VHB rahoittaa opiskelijoiden opinto-ohjausta standardikursseilla 25 eurolla, jos opiskelija osallistuu kurssin loppukokeeseen. Tätä sääntöä on arvosteltu, koska opiskelijat saattavat joskus käyttää runsaastikin opinto-ohjausta osallistumatta kuitenkaan loppukokeeseen. Toisaalta on myös tapauksia, joissa opiskelija ilmoittautuu kurssille, mutta ei osallistu sille, joten pelkkä ilmoittautuminenkaan ei olisi sopiva indikaattori opinto-ohjauksen tarpeelle. Objektiivisin opiskelijaa kohti käytetyn opinto-ohjaustyön määrän mittari olisi opiskelijan toiminnan seuranta, mutta tämä olisi ristiriidassa tietosuojalakien kanssa.

Useimpiin ehdotuksiin tulee tarjouksia vain ehdotuksen tehneeltä konsortiolta, mutta on myös tapauksia. joissa on kilpailevia tarjouksia tai joissa kurssin tuottaja on löydettävä konsortion ulkopuolelta. Olennaista on, että kurssien kysynnän ja kurssia tarjoavan tahon välillä ei saa olla linkkiä. Toisin sanoen, ei ole hyväksyttävää sanoa että "meillä on kysyntää tietylle kurssille vain jos kollegamme XY tuottaa sen".

Tarjouspyyntö julkaistaan VHB:n kotisivuilla. Lisäksi se jaetaan VHB:n kaltaisille organisaatioille muualla Saksassa ja saksankielisissä maissa. VHB kannustaa sellaisten kurssien käyttöä, jotka on tuotettu Baijerin ulkopuolella. VHB:n linjana on olla rahoittamatta sellaisten kurssien suunnittelua ja kehittämistä, joita on saatavana muualla ja jotka VHB voi lisensoida käyttöönsä.

Tullakseen hyväksytyksi tietyn kurssin tarjoajana, tarjouksen tehneen organisaation on tehtävä VHB:n kanssa sopimus, jossa se siirtää yksinoikeuden kurssin hyödyntämiseen verkkokurssin muodossa VHB:lle. Jos kurssilla on myös muita rahoittajia, sopimusta voidaan muokata tilanteeseen sopivaksi.

Tuottaja sitoutuu itse organisoimaan kurssin toiminnan (ts. opinto-ohjauksen tarjonnan) ainakin viideksi vuodeksi. Yleensä kurssimateriaali sijoitetaan tuottajakorkeakoulun palvelimelle. Jos tuottajaorganisaatio ei voi jostain syystä enää tarjota kurssia, VHB voi siirtää kurssin tarjonnan toiseen korkeakouluun. Tähän mennessä tällaisia siirtotapauksia on ollut vain muutamia. Useimmissa tapauksissa saman tuottajayliopiston toinen professori on ottanut kurssin hoidettavakseen.

Kurssien tuotanto, kurssien toiminta ja laadunvarmistus

Tietyn konsortion kaikilla jäsenillä on oikeus osallistua ja heitä kannustetaankin osallistumaan kurssien tuotannon aikaiseen laadunvarmistusprosessiin, erityisesti osallistumalla virstanpylväskokouksiin, kun tiettyjä edistymisvaiheita esitellään ja niistä keskustellaan. Näihin kokouksiin osallistuu myös VHB:n projektijohdon jäseniä. Näin kaikki konsortion jäsenet voivat varmistua siitä, että lopputuote vastaa heidän odotuksiaan ja että mahdolliset ongelmat ratkaistaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

VHB rahoittaa verkko-opinto-ohjaajien koulutusta kursseja varten. Tarjouskilpailun perusteella tähän tarkoitukseen valittiin Münchenin yliopiston Psykologian laitoksen tarjoama koulutusohjelma. VHB:n kursseja tarjoavien organisaatioiden henkilöstö voi osallistua näille kursseille ilmaiseksi.

Opiskelijat arvioivat kurssejaan joka lukukausi, ja kurssien tarjoajat keskustelevat arviointien tuloksista. Oltuaan toiminnassa viisi lukukautta kurssista tehdään kahden arvioijan vertaisarviointi, jossa yksi arvioija keskittyy mediapedagogiikkaan sekä didaktiikkaan ja toinen ainesisältöön. Vertaisarvioijat saavat käyttöönsä myös opiskelijoiden arvioinnin tulokset. Vertaisarvioinnin tulokset käsitellään sekä ohjelmakomiteassa että johtoryhmässä ja niistä keskustellaan kurssien tarjoajien kanssa.

Kursseja tarjoavat organisaatiot voivat hakea rahoitusta myös kurssien päivittämiseen, jos päivitystarve on suurempaa kuin esimerkiksi lähteiden päivittäminen tai muu sellainen, jota kontaktiopetuksessakin täytyy tehdä. Tällaista rahoitusta myönnetään, kunhan kurssille on edelleen riittävän suuri kysyntä.

Paul Rühl

Kirjoittaja on Baijerin virtuaaliyliopiston johtaja ja EuNeOn-verkoston koordinaattori.

Suomennos englanninkielisestä alkuperäistekstistä: Eva Heiskanen