Verkko-oppimista nettisukupolvelle

Tutkimukseen osallistui opiskelijoita ja opettajia Ranskasta, Saksasta, Italiasta, Alankomaista, Espanjan Kataloniasta ja Ruotsista ja sillä haluttiin selvittää, jakaako kohdejoukko yleisessä tutkimuskirjallisuudessa esiintyvän käsityksen nykynuorisoon liitetyistä ominaisuuksista.

ICT-oletustila

Omassa tutkimuksessamme tarkoitamme ”nettisukupolvi”-termillä vuonna 1980 tai sen jälkeen synytyneitä nuoria, jotka ovat kasvaneet tietotekniikan parissa. He ovat niin sanotussa ICT-oletustilassa. Kirjallisuudessa tähän ryhmään liitetään seuraavia ominaisuuksia:

• nopea ja malttamaton
• suosii tekemällä oppimista
• sosiaalinen ja vuorovaikutteinen
• tekee useita asioita samanaikaisesti
• visuaalisesti suuntautunut
• liikkuva ja yhteydessä muiden kanssa

Vuorovaikutteinen ja asioita samanaikaisesti tekevä

Muutimme nämä ominaisuudet 13 väittämäksi ja pyysimme 96 opiskelijaa ja 30 opettajaa kertomaan viisiportaista asteikkoa käyttäen, missä määrin he ovat samaa mieltä väittämien kanssa (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä).

Nykyisten ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ominaisuudet (vastausten keskiarvo)

ES = Espanja, FR = Ranska, GE = Saksa, IT = Italia, NL = Alankomaat, S = Ruotsi

Useimpien opiskelijoiden mielestä ”sosiaalisuus ja vuorovaikutteisuus” oli merkittävä ominaisuus. Saksassa ja Alankomaissa opettajien mielestä nykyopiskelijat ovat”sosiaalisia ja vuorovaikutteisia”. Kolmen muun maan opettajat pitivät ”tulossuuntautuneisuutta” tärkeimpänä ominaisuutena. Opiskelijat ja opettajat olivat myös jossain määrin samaa mieltä siitä, että opiskelijat tekevät useita asioita yhtaikaa: he tekevät samanaikaisia tehtäviä ja ovat liikkuvia ja yhteydessä muihin. Kiinnostavaa oli, ettemme löytäneet tukea väitteelle, että opiskelijat ”suosivat tekemällä oppimista” emmekä ”visuaaliselle suuntautumiselle”, joka usein liitetään nuoriin.

Tulosten merkitys opettamiselle ja oppimiselle

Pohdimme tutkimustulosten merkitystä opetus- ja oppimisprosessille. Mitkä opetus- ja oppimismenetelmät sopivat parhaiten nettisukupolven opiskelijoille? Johtopäätös, että sosiaalisuus ja vuorovaikutteisuus on merkittävä nettisukupolven opiskelijoiden ominaisuus, sopii sosiaalisen konstruktivismin sekä aktiivisen ja autenttisen oppimisen teorioihin. Konkreettinen esimerkki on yhteisöllisen toiminnan ja vertaispalautteen ottaminen osaksi oppimisprosessia. Vielä käytännönläheisempi esimerkki on, että opiskelijat tekevät autenttisia tehtäviä ryhmissä. Tässä voidaan käyttää apuna esimerkiksi virtuaalisia oppimisympäristöjä, wikiä (käyttäjien muokkaamaa verkkosivustoa), blogia tai videokokouksia. Kun oppimisprosessiin otetaan mukaan vertaispalaute, opiskelijat joutuvat tarkastelemaan toisten aineistoa erilaisesta, rakentavasta näkökulmasta.

Tutkimuksessa mukana olleet ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijat odottavat, että

• tietotekniikka on ajan tasalla
• oman yliopiston ei tarvitse olla edelläkävijä
• kampuksella on langaton lähiverkko
• opettajien kanssa voi pitää nopeasti yhteyttä sähköpostilla
• käytettävissä on virtuaalinen oppimisympäristö
• verkkoluentoja tarjotaan (palveluna)

Laatu ratkaisee

Opiskelijat mainitsivat, että kaikkia tietoteknisiä välineitä voi käyttää opetus- ja oppimisprosessissa, kunhan niitä käytetään oikein. Joissakin maissa opiskelijat mainitsivat, etteivät he pidä kännykän käytöstä oppimisprosessin välineenä. Tämä on kiinnostavaa, koska kännykkä on opiskelijoiden useimmin käyttämä väline. Se on kuitenkin tarkoitettu yksityisasioihin, eivätkä opiskelijat siksi mielellään käytä sitä opiskeluun. Joissakin maissa opiskelijat kertoivat, ettei opiskelussa pitäisi käyttää messengeriä (liikaa häiriötä) tai pelejä (tarkoitettu huvitteluun). Kiinnostavaa oli, että suurin osa opiskelijoista piti tiedon laatua tärkeimpänä ominaisuutena. Tämä on yhdenmukaista Euroopassa nähtävän informaatiolukutaidon painotuksen kanssa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että yliopistot ovat jossain määrin valmiita kohtaamaan opiskelijoiden uuden nettisukupolven. Useimmilla yliopistoilla on ainakin yksi virtuaalinen oppimis- ja yhteistyöympäristö, joka helpottaa opetus- ja oppimisprosessia. Nähtävissä on myös ajankohtainen suuntaus käyttää ohjelmistoja palveluna eikä tuotteena. Yliopiston koulutusnäkemyksistä riippuu, sopivatko nämä pedagogiset lähestymistavat käyttöön.

Ineke Lam ja Magda Ritzen

Suomennos englanninkielisestä alkuperäistekstistä: Katja Tiilikka. Alkuperäisteksti on julkaistu OEB:n sivulla.

Kirjoittajat työskentelevät tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön asiantuntijoina Utrechtin yliopiston IVLOS-instituutissa ja ovat mukana eLene-TLC-hankkeessa rakentamassa tvt:n opetuskäytön oppimiskeskusta eLene-TLC:tä.

Lisätietoa projektista saa eLene-TLC:n sivuilta. Osoitteesta voi myös tilata eLene-TLC:n tiedotteen.

eLene-TLC projektin yhteistyökumppanit:

• Vidéoscop-Université Nancy 2 (FR) - Koordinaattori
• Université Paris-Dauphine (FR)
• Politecnico di Milano - METID (IT)
• University of Bremen (DE)
• Universitat Oberta de Catalunya – UOC (ES)
• Helsinki University of Technology for FVU (FI)
• University of Umeå (SE)
• Utrecht University (NL)
• Polish Virtual University (PL)

Ineke Lam ja Magda Ritzen esittelevät tutkimustuloksiaan Berliinin Online Educassa perjantaina 5.12. klo 14.15–16.00 Getting Ready for Generation Y -osuudessa.