Rakettioppia SVY:n rajapintakoulussa

SVY:n rajapintakoulu liittyy välittömänä laajennuksena siihen tuottoisaan standardointiyhteistyöhön, jota yliopistot, ammattikorkeakoulut ja Opetushallitus ovat viime vuosina tehneet. Yhteisiä opintohallinnon sanasto- ja tietomallistandardeja, niin kutsuttuja M-määrityksiä on tuotettu viidessä vuodessa viisi kappaletta. Ne mahdollistavat jo opiskeluoikeus-, tutkintovaatimus-, opetustarjonta-, opintosuoritus- ja oppimateriaalien kuvailutietojen XML-siirrot tietojärjestelmien välillä. Ensi vuonna tuotetaan M-määritys korkeakoulujen valintaopastiedoille, eli koulutustarjonnan ja valintaperusteiden kuvaamiselle.

M-standardit ovat luoneet perustan toimivien rajapintojen rakentamiselle opintohallinnon tietojärjestelmien välille. Seuraava askel on yhteisen teknisen rajapinta-arkkitehtuurin määrittely ja käyttöönotto yliopistojen tietojärjestelmiä kehitettäessä.

Yliopistojen valmistellessa liittoumia ja yhdistymisiä on tietojärjestelmäkehitystä tukeva rajapintatyö noussut arvoon arvaamattomaan. Samalla tekniseen rajapintatyöhön on kohdistumassa sellaisia odotuksia ja vaatimuksia, etteivät yksittäiset yliopistot niistä selviydy ilman koordinoitua yhteistyötä.

Palveluntuottajien yhteistyön edellytyksiä vahvistamaan SVY:n palveluyksikkö käynnisti helmikuussa 2008 rajapintakoulutoiminnan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tietojärjestelmäasiantuntijoille. Kick-off-työpajan jälkeen rajapintakoulutapaamisia on järjestetty maaliskuussa, toukokuussa ja marraskuussa. Rajapintakoulun tehtävänä on:

• toimintakentän seuraaminen ja tilannetiedon vaihtaminen;
• kokonaisarkkitehtuurista käytävä keskustelu;
• kehittämiskohteiden yhteinen priorisointi;
• työn ja tulosten jakamiseen.

Jokaisen tapaamisen minimitavoitteena on ollut yhdestä osapuolille yhteisestä menettelytavasta sopiminen, ja tällä pienten askelten politiikalla on saavutettu konkreetteja tuloksia.

Kokonaistavoitteena on ollut palveluntuottajien oman toimintakyvyn ja työn vaikuttavuuden turvaaminen olosuhteissa, joissa korkeakoululaitos on useiden samanaikaisten muutosprosessien ja riittävää tiedonsaantia vaikeuttavien muutosprosessien kourissa.

Tietoyhteiskunnan uusi asemakaava

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että "Sähköisten palveluiden ja tuotteiden tarjontaa ja yhteentoimivuutta lisätään, mahdollistetaan avointen rajapintojen käyttöä kilpailuneutraalilla tavalla julkishallinnon tieto- ja viestintäjärjestelmissä - -".

Yhteentoimivuuden parantamisen työvälineenä valtionhallinnossa käytetään nk. kokonaisarkkitehtuuria. Kokonaisarkkitehtuurin tavoitteena on tukea hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita asiakaslähtöisten monikanavaisten palvelujen toteuttamisesta, hallinnon rakennemuutoksesta, kestävän kehityksen ja toiminnan tehostamisesta. Kokonaisarkkitehtuurissa kuvataan kuinka organisaation palvelut, prosessit, organisaatioyksiköt ja ihmiset sekä tieto- ja viestintäteknologiaratkaisut toimivat kokonaisuutena.

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelmasuunnitelmassa (VM125:00/2007) todetaan, että kokonaisarkkitehtuurin levittäminen suunnitellaan vuoden 2008 aikana ja toteutetaan arkkitehtuurikoulu-yhteishankkeina; ensimmäinen arkkitehtuurikoulu toteutetaan viimeistään vuonna 2009.

SVY-toiminta on edistänyt rakenteellisen kehittämisen perustavoitteita SVY:n perustamisasiakirjan mukaisesti vuodesta 2001 alkaen, joten toteutustapa ”Suuren asemakaavan” opiskelulle löytyi nopeasti. Kun toimintaympäristön kehittämistarpeet todettiin vuoden 2007 lopulla niin akuuteiksi, ettei ylhäältä annettavaa koordinaatiota voitu jäädä odottamaan, käynnistettiin korkeakoulujen sisäisiä arkkitehtuuriratkaisuja valmistelevien asiantuntijoiden vuoropuhelu Rajapintakoulun merkeissä helmikuussa 2008.

Tämä pohjatyö toivottavasti tukee kokonaisarkkitehtuurimallin ylätavoitteiden ja palvelutuontantotasolta kumpuavien toiminnallisten tarpeiden yhteensovittamista. Keskeistä on löytää yhtenäiset tavat ja tekniset ratkaisut, joiden avulla eri järjestelmissä olevat tiedot saadaan tehokkaasti niitä tarvitsevien sähköisten palvelujen käyttöön.

Esimerkki yhteistyöstä: Oodi-konsortion WS-hanke ja sen monet edunsaajat

SVY:n rajapintakoulun yksi perusteema on ollut Oodi-konsortion WS-rajapinta-arkkitehtuurihanke. Se on arvioitu niin laajavaikutteiseksi ja monipuolisia hyötyjä tuottavaksi, että toimijaverkoston voimavarat on kiinnitetty tämän hankkeen sparraamiseen ja yhteistyötalouden kehittämiseen.

Oodi-konsortion WS-rajapinta-arkkitehtuurihankintaan sisältyy kaksi ydinpalvelua: opetustapahtumien tietojen siirto sekä opintosuoritusten siirto. Mikäli löydetään sopiva malli laajentaa yhteistyötä, olisi voimavaroja yhdistämällä mahdollista laajentaa jo ensi vaiheessa toteutettavien palvelujen määrää, ja samalla varmistaa teknisten ratkaisujen sovellettavuus myös muissa korkeakouluissa.

Esimerkiksi palvelu, joka sisältäisi uusien opiskelijoiden kirjoittautumistietojen viemisen opiskelijatietojärjestelmään, mahdollistaisi yhdessä edellä mainittujen palveluiden kanssa mm. opiskelijaliikkuvuuden keskeisten vaiheiden automatisoinnin. Kun myös yliopistojen sähköiseen hakujärjestelmään on suunniteltu toimintoa kirjoittautumiseen, tätä tarkoitusta voitaisiin tukea samalla ratkaisulla.

Näin päästäisiin suhteellisen nopeasti viemään yhteistyössä toteutetut keskeiset määritykset käytäntöön ja ottamaan irti pitkäjänteisen kehitystyön hyötyjä.

Raketin lähtölaskenta alkoi

Opetusministeriö käynnisti kesäkuussa 2008 korkeakoulujen yhteisen RAKETTI-toiminnan. RAKETTI on lyhenne nimestä Rakenteellisen kehittämisen tukena tietohallinto -hanke. Raketin tavoitteena on korkeakouluja koskevan tiedon sekä käytössä olevien IT-ratkaisujen laadun, yhteentoimivuuden ja käytettävyyden edistäminen kansallisella tasolla. – Se siis edustaa valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurimallin toimeenpanoa opetusministeriön hallinnonalalla.

Toiminta jäsentyy kolmeksi osahankkeeksi, joiden kehittämisalueet ovat korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuri, opintohallinnon perustietojärjestelmä sekä käsitemalli ja tietovarasto. Tieteen tietotekniikan keskus CSC toimii osahankkeiden koordinoijana.

Osahankkeet rakentuvat niiden kokonaistavoitetta toteuttavista alahankkeista. Niiden toteuttamiseen korkeakoulut hyväksyivät kevään 2008 tulosneuvotteluissa rahoitusmallin, jossa opetusministeriö maksaa kehittämiskuluista puolet ja korkeakoulut toisen puolen.

Kun tulosneuvottelutarjouksessa samalla todettiin, ettei ministeriö salli suoraa eikä välillistä rahoitusta RAKETTI-hankkeiston kanssa kilpailevalle tai rinnakkaiselle kehittämistyölle, tämä tulkittiin korkeakoulukentällä ensin niin, että kaikkien yhteistä tietoinfrastruktuuria valmistavien hankkeiden suunnittelu-, toteutusvastuu ja koordinaatiovastuu siirtyy CSC:lle.

Tämä tulkinta todettiin pian liian jyrkäksi. RAKETTI-toimijat kannustavatkin korkeakouluja tarjoamaan hyviä, kansalliseen käyttöön soveltuvia tietopalveluratkaisujaan RAKETIN piirissä jatkokehitettäviksi.

Melko haasteelliseksi on RAKETIN lähtölaskennassa koettu opintohallinnon uuden perusjärjestelmään määrittelyyn liittyvä odotustenhallinta, yhteisten askelmerkkien asettaminen sille usean vuoden siirtymävaiheelle, jonka aikana korkeakoulut joutuvat ylläpitämään ja kehittämään sekä nykyisiä tietojärjestelmiään että samalla varautumaan uuteen, ytimeltään yhteiseen järjestelmään.

Näitä siirtymävaiheen työnhallinnan kysymyksiä on ruohonjuuritason toimijoiden näkökulmasta käsitelty kuluneen vuoden kaikissa SVY:n rajapintakoulutapahtumissa.

Tervetuloa mukaan SVY:n rajapintakoulun toimintaan!

Totti Tuhkanen ja Sami Hautakangas

Totti Tuhkanen toimii kehittämispäällikkönä Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikössä ja SVY:n rajapintakokulun koollekutsujana.

Sami Hautakangas on Tampereen yliopiston tietojärjestelmäpäällikkö sekä aktiivinen rajapintakoululainen.

• Lisätietoja SVY:n rajapintakoulusta koulun kokousalueelta 
• Raketti-hankkeen sivusto
• ValtIT-kehittämishanke