
Vuonna 2000, Suomen virtuaaliyliopiston alkutaipaleella, käynnistettiin Helsingin yliopiston koordinoimana ja opetusministeriön rahoituksella tutkimus- ja kehittämishanke, johon osallistui käyttäytymistieteiden, tietotekniikan ja mediakulttuurin edustajia. Hanke otti käyttöönsä nimen IQ Form (Intelligent Questionnaire platForm). Lähtökohtana oli ajatus, että teknologisen ympäristön tulee toimia älykkäällä tavalla ja tukea joustavasti ja vuorovaikutteisesti opiskelijoiden oppimista.
Hankkeen tavoitteena oli tuottaa verkkoympäristössä toimivia välineitä, jotka auttavat opiskelijoita löytämään omat vahvuutensa oppijana ja kehittymään ryhmän jäsenenä ja yhteistyön tekijänä. Toisena tavoitteena oli tarjota opettajille työväline, jonka avulla he voivat kohtalaisen pienellä vaivalla saada kuvan opiskelijaryhmän strategisista opiskelutaidoista ja yhteistoiminnasta. Tähän tietoon pohjaten opettaja voi ohjata opiskelijoita kehittämään lähi- ja verkko-oppimisessa tärkeitä opiskelutaitoja.
Tutkimusryhmä laati ja validoi itsearviointiin tarkoitetut testistöt ja niihin liittyvät verkkopalvelun kautta saatavat ohjausmateriaalit. Verkkopalvelu IQ Form sisältää testistöjen ja ohjaustekstien lisäksi oppimispäiväkirjatoiminnon, johon opiskelija voi kirjata omaan oppimiseensa ja kehittymiseensä liittyviä pohdintoja. Järjestelmän kehittäminen kesti useamman vuoden, joiden aikana itsearviointitestejä ja palvelun eri versioiden sisältöä ja teknistä käytettävyyttä testasivat useat opiskelijaryhmät, opettajat ja asiantuntijat. Koekäytöstä saatu palaute hyödynnettiin jokaisen uuden version kehittämisessä.
IQ Form verkkopalveluun sisältyy kaksi laajempaa kokonaisuutta: IQ Learn ja IQ Team. Ensin mainittu keskittyy yksittäisen opiskelijan valmiuksiin ja taitoihin opiskella. IQ Learn –järjestelmän käyttäjät voivat mitata oppimisen itsesäätelyynsä liittyen motivationaalisia ja oppimisen hallinnan strategisia taitoja itsearviointitesteillä: Opiskelumotivaatio, Opiskelutaidot ja Opiskelutavat, jotka pohjautuvat Paul Pintrichin ja Barry Zimmermanin itsesäätelyteorioihin sekä Pintrichin ja Pekka Ruohotien sovelluksiin näistä teorioista. Oppimisen itsesäätelyn arvioinnin lisäksi IQ Learn tarjoaa Howard Gardnerin monilahjakkuusteoriaan pohjautuvan testistön, jonka avulla oppija voi arvioida omia vahvuusalueitaan. Järjestelmän hypertekstirakenteinen tutorointiaineisto pohjautuu testistöä vastaaviin teorioihin.
IQ Formin toinen kokonaisuus ’IQ Team’ tarjoaa välineet ryhmäoppimiseen. Se pohjautuu David ja Roger Johnsonin sosiaalisen keskinäisriippuvuuden teoriaan, ryhmärooliteorioihin sekä Douglas’n ryhmäprosessiteorioihin. Testistön laadinnassa on myös käytetty Ikujiro Nonakan, Hirotaka Takeuchin ja Noburu Konnon ajatuksia tiedon luomisesta yhteisössä. IQ Team sisältää testit Roolit ryhmässä, Yksin vai yhdessä ja Miten ryhmä toimii. Järjestelmään sisältyy myös näiden itsearviointitestien osa-alueita vastaava tutorosio, joka antaa tietoa ryhmässä toimimiseen vaikuttavista tekijöistä ja kuinka erilaiset oppijat voivat vaikuttaa siihen, että ryhmä voisi toimia mielekkäällä tavalla.
IQ Form järjestelmä on ollut vapaasti saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi SVY:n portaalin kautta vuodesta 2002 ja sillä on ollut tuhansia käyttäjiä. Nykyisessä teknisessä ja sisällöllisessä muodossaan järjestelmä otettiin käyttöön syksyllä 2006. Tuon ajankohdan jälkeen IQ Learnin itsearviointitestejä on käyttänyt yli 4000 opiskelijaa ja opettajaa. IQ Teamin osalta vastaava luku on lähes 2000. Niiden lukuisten käyttäjien määrä ei ole täsmällisesti tiedossa, ketkä ovat käyttäneet järjestelmän muita osia, mutta eivät ole täyttäneet yhtään itsearviointitestiä loppuun saakka.
Opettaja voi luoda omille opiskelijoilleen järjestelmässä ryhmän, jolloin opiskelijoiden itsearviointitestitulosten keskiarvot näkyvät opiskelijoiden lisäksi opettajalle. Järjestelmän käyttäjätunnistus takaa sen, että henkilökohtaiset tiedot, kuten yksityiskohtaiset testitulokset ja päiväkirjatekstit näkyvät aina vain järjestelmän käyttäjälle itselleen.
Järjestelmässä luotujen ryhmien perusteella voidaan päätellä, että IQ Learnia ja IQ Teamia on käytetty aktiivisesti tutorryhmissä, oppimaan oppimisen ja yliopistopedagogiikan kursseilla, verkkopedagogiikan opetuksessa; suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa eri tieteenaloilla, avoimissa yliopistoissa, lukioissa, kansanopistoissa, ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ja henkilöstön kehittämisessä sekä ulkomailla mm. Ruotsissa, Hollannissa, Espanjassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Lisäksi järjestelmään tallentuvaa itsearviointidataa on hyödynnetty anonyymisti verkkopedagogisessa ja kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. IQ Form palvelut sisältyvät myös EU-rahoitteisissa eLene-hankkeissa koottuun Teaching and Learning Centre’en ja ovat sen kautta tarjolla eurooppalaisille korkeakouluille.
Käyttäjiltä kerätyn palautteen valossa korostuvat seuraavat asiat. IQ Form antaa vasta-alkajalle, mutta myös pidempään opiskelleelle perustietoa oppimiseen vaikuttavista osatekijöistä ja siitä, kuinka syvällisesti he näitä taitoja käyttävät. Lähes kaikki palautetta antaneet opiskelijat kokivat tämän positiivisena ja erityisesti nuoret/kokemattomat opiskelijat aikoivat itsearviointitestien tuloksen pohjalta kiinnittää aiempaa enemmän huomiota oppimiseensa.
Eräs kasvatustieteen opiskelija kertoi järjestelmän käytön jälkeen: ”parasta oli, että aloin analysoida. On itsearviointia ja kriittistä ajattelua jne. ja voin tarkkailla näitä itsessäni… ennen järjestelmän käyttöä ajattelin tätä (oppimaan oppimista) kokonaisuutena, mutta nyt näen eri puolet siitä. IQ Form antoi nimet eri asioille.”
IQ Form-järjestelmien käyttö soveltuukin parhaiten opintojen alkuvaiheeseen, herättämään kiinnostuksen oman oppimisen tarkkailuun ja kehittämiseen. Jotkin varttuneemmat opiskelijat ovat todenneet, että heillä on jo niin vakiintuneet tavat oppia, että muutokset ovat vaikeita. Mutta hekin korostavat itsetuntemuksen lisäämisen merkitystä ja tärkeyttä.
Sekä opettajien että opiskelijoiden mielestä järjestelmä on tehokkain silloin kun siihen liittyy opettajan tai tuutorin antamaa ohjausta. Ohjaus voi tulla verkon kautta tai kontaktiopetuksessa. Konkreettisilla tehtävillä esimerkiksi itsearviointitestin tuloksen pohjalta suunniteltu jonkin oppimisen osa-alueen kehittäminen voi saada innostumaan myös vähemmän oman oppimisen tarkkailusta kiinnostuneet opiskelijat.
Miten tällainen hyväksi havaittu ja paljon käytetty palvelu voidaan saada vielä nykyistä laajempaan käyttöön? SVY:n palveluyksikkö on huolehtinut ja huolehtii toistaiseksi teknisestä ylläpidosta, mutta palvelurakenteiden muuttuessa voi ylläpitäjä jatkossa olla jokin muukin taho. Tärkeintä on, että palvelu pysyy saatavilla. Mutta myös markkinointia tarvitaan, jotta vakiintuneiden käyttäjien lisäksi uudet käyttäjät löytäisivät IQ Form -järjestelmän.
Opettajat, jotka ovat päässeet omakohtaisesti ja ohjatusti kokeilemaan järjestelmän toimivuutta, ovat ottaneet sen yleensä iloiten työnsä tueksi. Kannustammekin erityisesti korkeakouluopiskelun alkuvaiheen opetuksen ja opetuksen suunnittelun parissa työskenteleviä tutustumaan järjestelmään. Moni opettaja on kertonut itsekin täyttäneensä IQ-itsearviointitestit. Omakohtainen kokemus on herättänyt kehittämään ja monipuolistamaan omaa opetusta niin, että se soveltuisi paremmin kaikille opiskelijoille, joiden oppimaan oppimisen taidot voivat vaihdella paljonkin.
Palvelun kehittäjätiimillä on myös suunnitelmia, millaiset IQ-tuoteperheen uudet jäsenet voisivat tukea verkossa oppimista entistä monipuolisemmin. Entä olisiko järjestelmää hyödyntävälle kokonaiselle opiskelutaitokurssille tilausta?
Tervetuloa keskustelemaan IQ Form-palveluista SVY:n online-seminaariin 14.5.2009. Tule kuulemaan ja kokeilemaan, voisiko järjestelmä tuoda sinulle jotain uutta opettamiseen tai opiskelijoiden ohjaamiseen!
Päivi Virtanen
Kirjoittaja tekee väitöskirjaa korkeakouluopiskelijoiden oppimisen itsesäätelystä ja on osallistunut IQ Form -tutkimus- ja kehittämishankkeeseen sen alusta lähtien.
© Suomen virtuaaliyliopisto