Ongelmia?

Tekijänoikeudelliset kysymykset ovat valitettavan harvoin helppoja ja yksiselitteisiä. Moniin kysymyksiin on mahdotonta antaa ehdottoman oikeaa vastausta. Useista tekijänoikeudellisista rajanvetoasioista lausuu käytännössä tekijänoikeusneuvosto lausuntopyynnön perusteella. Tekijänoikeusneuvoston lausuntoja on arkistoitu ja niitä on huomattava määrä luettavissa verkossa.

Tekijänoikeusneuvoston lausuntoja tekijänoikeuden eri alueilta

Tekijänoikeusneuvoston tehtävänä on avustaa opetusministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä, sekä antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta. Neuvostossa ovat edustettuina keskeiset tekijänoikeuslaissa säädettyjen oikeuksien haltijat ja suojakohteiden käyttäjät.

Tekijänoikeusneuvostolta voi pyytää lausuntoa kuka tahansa. Lausunnot ovat suosituksen luonteisia, eivätkä ne oikeudellisesti sido lausunnon pyytäjää eivätkä tämän vastapuolta. Tekijänoikeusneuvoston lausunnoilla on kuitenkin merkittävä painoarvo lausunnon kohteena olevaa mahdollista oikeusriitaa ratkaistaessa.

Tekijänoikeuden lausuntoja tekijänoikeuden eri alueilta

Tekijänoikeusneuvoston yhteystiedot:

Tekijänoikeusneuvosto, Opetusministeriö, PL 29, 00023 Valtioneuvosto | p. (09) 1607 7042, f. (09) 1607 6976

Usein kysyttyä

Seuraavassa on käsitelty vielä joitakin sellaisia aiheita, joiden osalta on ilmennyt epäselvyyttä opetusministeriön mallisopimusten ja sopimusoppaan julkistamisen jälkeen.

Onko mallisopimuksia saatavilla ruotsin tai englannin kielellä?

Opetusministeriön sopimusmallit on julkaistu suomen kielellä, eikä niitä ainakaan toistaiseksi olla ministeriön puolesta kääntämässä millekään vieraalle kielelle.

Sopimuksen laatiminen käytännössä edellyttää sopimusmallien muokkaamista ja/tai täydentämistä. Tällainen toimenpide edellyttää joka tapauksessa vieraankielisen ammattisanaston hallintaa. Kotimaisen mallisopimuspohjan on arvioitu antavan riittävät valmiudet sopia asioista myös vieraalla kielellä.

Onko verkossa tai yliopistoilla järjestetty tekijänoikeudellista neuvontaa?

Tekijänoikeuksista sopiminen edellyttää kohtuullista tekijänoikeuden ja sopimusoikeuden tuntemusta. Tämä sivusto on luotu juridiikan suhteen ”maallikoiden” tueksi verkko-opetuksen tekijänoikeuskysymyksiin liittyvien perusasioiden selvittämiseksi.

Käytännön sopimuksia laatiessa on aina hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen. Korkeakouluilla on yleensä käytössään lakimies, jolta kannattaa kysyä neuvoja sopimuksen muotoon ja sisältöön liittyvissä kysymyksissä.

Virtuaaliyliopiston puolesta järjestetään aika ajoin luentoja aiheeseen liittyvissä seminaareissa. Luennoista ja keskustelutilaisuuksista pyritään mahdollisuuksien mukaan tiedottamaan hyvissä ajoin myös tällä sivustolla.

Tämän sivuston yhteydessä on linkkilista, johon on kerätty verkosta löytyvien sopimusoppaiden ja tekijänoikeussivustojen osoitteita. Näiden linkkien kautta löytyy huomattavasti kattavampaa ja perusteellisempaa tietoa aiheesta kiinnostuneille. Muun muassa OPM:n ja Helsingin yliopiston oppaista löytyy perusteellisempaa tietoa tekijänoikeusjärjestelmästä.

Kysymys kevyemmistä sopimusmenettelyistä

Opetusministeriön laatimat opiskelijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat sopimusmallit on toisinaan nähty turhan seikkaperäisinä, jopa raskaskäyttöisinä niin kurssin vetäjän kuin opiskelijankin näkökulmasta. On esitetty toivomus, että opiskelijoita varten voitaisiin luoda jonkinlaisia kevennettyjä sopimusmalleja. Vastaavansuuntaista painetta on esiintynyt myös sopimustilanteessa yleisemminkin materiaalintoimittajan ja yliopiston välillä.

Käytännössä tämä on toteutettava käytännön järjestelyin niin, että sopimukset kuitataan jonkinlaisella click&wrap –menetelmällä tai muulla käytännön vaivannäköä vähentävällä järjestelmällä.

Opiskelijan oikeuksia materiaalia tuottavana tekijäosapuolena tai velvollisuuksia tekijänoikeudellista ainesta kurssilla hyödyntävänä tahona ei voida käytännön syistä lähteä polkemaan tai supistamaan. Tekijänoikeuksista asianmukaisesti sopiminen edellyttää, että sopimuksessa on määritelty tekijänoikeudellisesti suojatun materiaalin käyttöä koskevat minimikriteerit.

Aiheeseen liittyen on kehitelty erilaisia ratkaisuehdotuksia, kuten Jyväskylän yliopiston Dr. Elma –projekti ja Creative Commons –lisenssit. Creative commons –lisenssit ovat jonkin verran käytännössä yleistyneet, mutta niiden käyttäminen edellyttää toki kirjallisen sopimusprosessin lailla perusteellista harkintaa sen suhteen, minkälaisista lisenssiehdoista halutaan sopia.